Sahateollisuus: Suomen pitäisi ajaa metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäystä

”Sahateollisuus pitää tärkeänä, että Suomi ajaisi aktiivisesti metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäystä, jotta yritykset saisivat riittävän siirtymäajan”, Sahateollisuus ry toteaa lausunnossaan. Lausunto koskee hallituksen esitystä laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista.

Sahateollisuus ry:n laskelmien mukaan metsäkatoasetuksen toimeenpano aiheuttaa toimialalle miljoonien eurojen kustannukset. Yrityksen kustannukset riippuvat esimerkiksi raaka-aineen hankintatavasta ja tietojärjestelmistä.

Pienet yritykset ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa asetuksen toimeenpanossa.

Koska laissa on epäselvyyksiä, jokainen toimija joutuu tekemään velvoitteiden täyttämisestä oman tulkintansa. Sahateollisuus ry katsoo, että tulkintaa ei voi jättää toimijoiden tehtäväksi, vaan siitä on tehtävä kansallinen linjaus.

Sahateollisuuden mukaan asetuksen rikkomisen seuraamuksia ei tulisi ottaa käyttöön heti asetuksen toimeenpanon käynnistyessä, vaan painottaa neuvontaa ja turvata yrityksille asetuksen mukainen valmistautumisaika. Siirtymäajan tulisi olla vähintään kaksi vuotta.

Ruokavirastolla tulisi myös olla mahdollisuus jättää jättää rikkomusmaksu määräämättä.

Ruokavirasto on metsäkatoasetusta valvova viranomainen. Kuva: Sanne Katainen

Metsäkatoasetuksessa on mahdollisuus esittää perusteltuja huolenaiheita. Se tarkoittaa, että jos asetukseen sitoutunut toimija ei noudata säännöksiä, siitä voi esittää perustellun huolenaiheen toimivaltaiselle viranomaiselle eli Ruokavirastolle.

”Riskinä on, että menettely heikentää toimintaympäristön ennakoitavuutta tapauksissa, joissa perusteltujen huolenaiheiden esittämistä käytetään välillisesti ns. ’valitusautomaattina’”, Sahateollisuus toteaa. Järjestö kannattaa ehdotusta, jonka mukaan sama taho ei voi tehdä toistuvasti ilmoituksia ellei niissä ole merkittävää uutta metsäkatoasetuksen rikkomiseen liittyvää tietoa.

”Ruokavirastolle tulisi myös antaa mahdollisuus päättää asian käsittelemättä jättämisestä, jos toimija on asianmukaisesti tarkastettu eikä ilmoituksessa ole uutta merkittävää tietoa perustellusta huolenaiheesta. Lainsäädännössä tulee lisäksi selkeästi määritellä, mitä asioita ilmoittajan tulee esittää perustellussa huolenaiheessa.”

Sahateollisuuden mukaan ikimetsien määrittelytyön on oltava valmiina ennen asetuksen soveltamista. Kuva: Heikki Willamo

Sahateollisuus pitää tärkeänä, että ikimetsien määrittelytyön on oltava valmiina, kun asetuksen ja lain soveltaminen alkaa.

Lain jatkovalmistelussa tulisi myös tarkastella yritysten edellytyksiä toimeenpanna metsäkatoasetuksen velvoitteita ja hakea yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa ratkaisuja, jotka keventäisivät yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.

”Esimerkiksi sahateollisuuden yrityksissä on tyypillistä, että tuotantovolyymit ovat suhteellisen suuria ja pk-yrityksille asetuksessa määritellyt rajat ylittyvät myös sellaisissa yrityksissä, joissa hallinnosta vastaavien henkilöiden määrä on erittäin pieni. Tämä asettaa suuren haasteen metsäkatoasetuksen kaltaisen suuren hallinnollisen taakan kantamiseen.”