Kallis harjoitus

Metsäkoneenkuljettajien vuoronvaihto on meneillään tien varressa Huuhilonkylässä Kuhmon Kellojärvellä.

Metsänomistaja Asko Pääkkönen on myynyt vajaan neljän hehtaarin leimikon Kuhmo Oy:lle. Puukuljetus R. Kilposen koneet ja niitä kuljettavat miehet ovat kasanneet jo korkeat pinot tien varteen, ja lisää on tulossa.

Ei ole ihme, että leimikon ostajaksi on valikoitunut seudun suurin sahayritys. Metsästä kertyy kainuulaisittain järeää mäntyä, ja Kuhmo Oy:n saha sijaitsee vain noin 40 kilometrin päässä.

”Ei sano mitään”, Pääkkönen vastaa, kun otan puheeksi EU:n metsäkatoasetuksen. ”Kuulostaa siltä, ettei yhtään puuta saisi kaataa.”

Puuta saa kyllä kaataa jatkossakin, kunhan se täyttää asetuksen vaatimukset.

Asetusta aletaan soveltaa tämän vuoden toiseksi viimeisenä päivänä 30.12.2025. Siitä lähtien puuta ja muita asetuksessa lueteltuja hyödykkeitä markkinoille saattavien toimijoiden pitää huolehtia, ettei niiden tuotannossa ole aiheutettu metsäkatoa.

Suomalaisten metsänomistajien ei tarvitse juuri asetuksesta huolehtia, sillä asetuksen vaatimukset kohdistuvat käytännössä puuta ostaviin ja jalostaviin yrityksiin. Myös hankintakaupassa ostaja voi tehdä vaadittavat ilmoitukset puunmyyjän puolesta.

Jos Asko Pääkkösen metsä kaadettaisiin vasta ensi vuoden puolella, siitä päätyisi sijaintitieto EU:n tietojärjestelmään. Alle neljän hehtaarin kuvioilta riittää yksi koordinaatti, sitä laajemmilta alueilta on tallennettava kuvion jokainen kulmapiste.

Paikkatieto on osa toimijoilta vaadittavaa asianmukaisen huolellisuuden ilmoitusta. Lyhyemmin se tunnetaan dd-ilmoituksena englanninkielisen due diligence -termin mukaan. Sijaintitiedon lisäksi asianmukainen huolellisuus varmennetaan Suomessa puukauppasopimuksella, metsänkäyttöilmoituksella ja mittaustodistuksella.

EU:n vaatima tieto syntyy puukauppasopimuksen teon tai viimeistään hakkuun aikaan, kertoo Kuhmo Oy:n metsäjohtaja Juhani Pääkkönen. Hän ei ole puunmyyjän sukulainen, Pääkkösiä on Kuhmossa paljon.

Kun dd-ilmoitus on annettu, ilmoittaja saa järjestelmästä pitkän numerosarjan. Se on viitenumero, joka yksilöi dd-ilmoituksen. Tämä numero kulkee toimitusketjussa eteenpäin.

Kuhmo Oy soveltaa asetusta niin, että kenenkään ei tarvitse näpytellä tietoja käsin.

”On ajatusharha, että joku ehtisi manuaalisesti käsittelemään tietoa, siihen ei ole mitään mahdollisuutta. Se on täysin automatisoitavaa, leimikon yhteydessä muodostuvaa tietoa, joka virtaa eteenpäin. Kun järjestelmä toimii, kenenkään ei tarvitse tehdä yhtään mitään”, kuvaa Kuhmon toimitusjohtaja Tommi Ruha.

Automaattisen tietojenkäsittelyn rakentaminen teettää itsessään kuitenkin työtä ja maksaa rahaa.

Suuri osa Kuhmo oy:n sahaamasta tukista tulee Metsähallitukselta. Metsähallitus tekee tälle puulle metsäkatoasetuksen vaatimat ensimmäiset ilmoitukset. Kuva: Anu Kovalainen

”Tästä aiheutuu yli 100 000 euron kustannus per firma, jos tiedonkulku automatisoidaan. Plus itse tehdyt työt, että saadaan järjestelmä toimimaan. Kustannus on sitä enemmän, mitä isompi yritys. Sille ei saada mitään vastapainoksi.”

Pellervon taloustutkimus PTT on arvioinut, että metsäkatoasetuksesta aiheutuu Suomessa yrityksille noin 207 miljoonan euron perustamiskustannukset ja noin 65 miljoonan euron vuotuiset ylläpitokustannukset.

Suomen ohella monissa muissa EU:n metsäisissä maissa metsäkatoasetusta on moitittu turhan byrokratian teettämisestä.

Toukokuun lopulla Keski- ja Itä-Euroopan maiden puuteollisuusjärjestöt vaativat Prahassa antamassaan julkilausumassa metsäkatoasetuksen sisällyttämistä EU:n sääntelyä helpottavaan Omnibus-lainsäädäntöpakettiin.

Toistaiseksi komissio kuitenkin edistää metsäkatoasetusta Omnibusista erillisenä hankkeena.

Kuhmo oy:n sahalle saapuu päivässä 70 rekkakuormallista puuta. Saha käy viitenä päivänä viikossa vuorokauden ympäri. Kuva: Anu Kovalainen

Asetuksen tarkoitus on torjua metsäkatoa erityisesti tropiikissa, jossa sen toivotaan johtavan nykyistä kestävämpiin käytäntöihin.

Kansainvälisten kauppasopimusten sääntöjen mukaan EU:n on vaadittava itseltään samaa kuin muilta. Siksi metsäkatoasetusta on noudatettava myös Suomessa, jossa hakkuu ei juuri milloinkaan johda metsän häviämiseen.

Asetuksessa on sentään lievemmät vaatimukset alhaisen metsäkatoriskin maissa, joihin Suomikin kuuluu.

Juhani Pääkkösen mielestä asetus ei tuo lisäarvoa suomalaisen puun alkuperän seurantaan.

”Puun alkuperäketju on meillä sekä PEFC- että FSC-sertifioitu. Myös monimuotoisuudelle tärkeät HCV-alueet ja kaikki muut vastaavat pitää selvittää ennen puukauppaa. Metsänkäyttöilmoituksen kautta tulee nyt jo paikkatietoa.”

Kuhmo Oy valmistautui toteuttamaan asetuksen vaatimuksia jo viime vuonna, kunnes EU-komissio päätti lykätä asetuksen soveltamista vuodella. Vientiyrityksen näkökulmasta vitkutteluun ei ole varaa.

”Pakkohan sitä oli alkaa tekemään. Pahintahan olisi, että tavarat pysähtyisi jonnekin tulliin Englannissa. Kun asetus astuu voimaan, tuotteiden mukana täytyy olla vaadittava tieto”, Ruha toteaa.

Hänen mukaansa sahatavaran ostajat varsinkin Euroopassa tiedostavat asian ja varmistelevat, että metsäkatoasetus on Kuhmolla hoidossa. Osa puutavaran ostajista on pyytänyt jopa laajoja tietoja eri leimikoiden puumääristä, joita ei asetuksen mukaan tarvitse toimittaa.

Kuivattu sahatavara on menossa dimensiolajitteluun. Kuhmo oy:n sahalla valmistetaan tuhansia eri tuotteita. Kuva: Anu Kovalainen

Kuhmon sahalla käy selväksi, kuinka mahdoton urakka puun alkuperän tarkka seuranta metsästä sahatavaraksi asti olisi.

Sahalle saapuu päivittäin noin 70 rekkakuormallista puuta. Niistä 20 päätyy pienpuulinjalle ja 50 kuormaa järeämpää tukkia sahaavalle pääsahalinjalle.

Tukkilajitteluun pölkyt päätyvät vielä erä kerrallaan, mutta sahauksen jälkeen on mahdoton sanoa, kenen metsästä mikäkin lankku tai lauta on peräisin.

Valmis sahatavara tipahtaa johonkin dimensiolajittelun 71 eri lokerosta. Kunkin lokeron täyttymisvauhti riippuu siitä, mitä tuotteita sahalta on kulloinkin tilattu ja siitä, minkälaista tavaraa tukeista kannattaa sahata.

Eri tuotteita on tuhansia, ja niitä päätyy kotimaan markkinoiden lisäksi vientiin 39 eri maahan. Asiaa on vaikea laskea, mutta todennäköisesti jo yhdessä sahatavaran myyntinipussa on lukuisten eri leimikoiden puita mukana.

Tämän takia sahatavaran myyntierä saa uuden viitenumeron EU:n järjestelmään. Omat numeronsa saavat myös sahalta selluyrityksiin päätyvä hake ja kuitupuu.

Tommi Ruhan mukaan jokaista myyntinippua koskeva referenssinumero on ”pahin mahdollinen skenaario”, johon Kuhmo oy on varautunut. On myös mahdollista, että metsäkatoasetuksen mukaisia ilmoituksia voisi tehdä suuremmista eristä kerrallaan tai jopa kokonaisen vuoden tuotannosta.

”Meillä on valmius antaa tieto sillä tasolla, joka vaaditaan. Tiedossa ei ole vielä, mikä käytäntö tulee olemaan – se riippuu siitä, keneltä kysyy. Viranomaiset eivät osaa sitä määritellä.”

Valmiissa sahatavaranipussa voi hyvin olla puuta monelta eri leimikolta. Kuva: Anu Kovalainen

Suomessa metsäkatoasetuksen toimeenpanosta ja valvonnasta vastaa Ruokavirasto. Lisäksi tulli osallistuu asetuksen valvontaan.

Hallitus on arvioinut esityksessään kansalliseksi metsäkatolaiksi, että asetuksen toteuttamiseen on varattava Ruokavirastossa noin 15 henkilötyövuotta.

Tähän asti virasto on tehnyt asetukseen liittyvää valmistelua ja neuvontaa kahden henkilötyövuoden edestä. Yritykset ovat voineet opiskella metsäkatoasetukseen liittyviä velvoitteitaan esimerkiksi Ruokaviraston järjestämissä webinaareissa.

Ruokaviraston johtava asiantuntija Marko Lehtosalo kertoo, että EU-komissio on antanut neuvoja asetuksen soveltamisesta verkkosivuillaan usein kysyttyjen kysymysten osiossa. Ne eivät ole sitovaa lainsäädäntöä, vaan tarkoitus on helpottaa asetuksen yhdenmukaista toteutusta.

”Siihen, kuinka usein dd-vakuutuksia pitää tehdä, ei ole yksiselitteisesti oikeaa vastausta. Siihen on annettu tietyt raamit. Se voi olla vaikka yhdestä paperirullasta, mutta komission näkemyksen mukaan tulkinta mahdollistaa, että vakuutus on voimassa kerrallaan maksimissaan kerran vuodessa. Viranomaisen on vaikea sanoa, mikä on yritysten mielestä optimifrekvenssi.”

Yritysten on punnittava helpomman menettelyn hyötyjä ja riskejä. Jos tuote-erän havaitaan olevan metsäkatoasetuksen vastaista, asetuksen mukaisesti koko erä ”saastuu”. Kokonaisen vuoden tuotannon saastuminen markkinakelvottomaksi olisi katastrofi mille tahansa yritykselle.

Kuhmo oy:n tuotannosta 70 prosenttia päätyy vientiin. Tulevaisuudessa sahatavaranipun mukana kulkee myös EU:n metsäkatoasetukseen liittyvä numerosarja. Kuva: Anu Kovalainen

Tommi Ruha arvostelee tätäkin asetuksen kohtaa.

”Saastumisajattelu on älyvapaata. On kiertotalousperiaatteiden vastaista, jos raaka-ainetta ei voisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.”

Lehtosalon mukaan ei ole vielä selvää, miten ”saastumistapauksia” käsitellään käytännössä. Suomen kansallisen lakiesitysluonnoksen mukaan vakavampia seurauksia yrityksille koituisi vain, jos virhe johtuu huolimattomuudesta tai tahallisuudesta.

”Jos metsäkatoasetuksen vastaisuus todetaan jälkikäteen, tavaroita ei lähtökohtaisesti enää lähdetä poistamaan markkinoilta. Silläkin on vaikutusta, onko hyödykkeen markkinoille saattajalla vastuu virheestä. Pitää erottaa, onko asia ollut tiedossa vai havaittu jälkikäteen.”

Auki on tällä hetkellä sekin, mitkä kaikki hakkuut Suomessa luetaan metsäkatoa aiheuttaviksi. Selvä tapaus on, jos metsää on kaadettu nautojen kasvatusta varten. Suomessakin karjatiloille on raivattu vuosittain uutta peltoa. Raivauksen vuoksi kaadettavaa puuta ei jatkossa saa tuoda markkinoille.

Epäselvää sen sijaan on, koskeeko metsäkatoasetus muutakin kuin nautatiloihin liittyvää pellonraivauspuuta. Tämä aiheuttaa teollisuuden puunhankinnalle epävarmuutta.

Yhteensä Suomessa on raivattu vuosittain 2 000–4 000 hehtaaria uutta peltoa. Nähtäväksi jää, pitääkö peltojen raivaajien keksiä puulle muuta käyttöä, vai pysäyttääkö asetus pellonraivauksen Suomessa.

Juhani Pääkkösen mukaan epätietoisuutta on laajemminkin sellaisesta puusta, josta metsänkäyttöilmoituksia ei tehdä. Hän on silti luottavainen, että Kuhmo oy saa jatkossakin tarvitsemansa puun ostettua.

”Kunhan tulkinnat tarkentuvat, kyllähän me kaikkea laillista puuta otetaan vastaan.”