

Kestääkö puu puhelimenkuoressa? Tätä pohti Sakari Oksa-Arffman ystävänsä Jussi Patopuron kanssa vuonna 2010.
Ensimmäiset Iphonet olivat tulleet markkinoille muutamaa vuotta aikaisemmin, ja puhelimenkuoria alkoi olla kaupoissa. Oksa-Arffman ja Patopuro olivat kuulleet bambusta ja vastaavista materiaaleista valmistetuista puhelimenkuorista, mutta kotimaisia vaihtoehtoja ei ollut.
”Haluttiin tuoda synteettiseen puhelimeen lämpöä luonnonmateriaaleilla.”
”Metsästäjiä ja eräilijöitä, kun molemmat Jussin kanssa ollaan, niin haluttiin tuoda synteettiseen puhelimeen lämpöä luonnonmateriaaleilla”, puhelimenkuoria valmistavan Lastun toinen perustaja Oksa-Arffman kertoo.
”Alusta asti haluttiin käyttää kotimaisia ja skandinaavisia materiaaleja ja tehdä tuotteet itse. Ajateltiin, että jos jenkit pystyy siihen, niin kyllä mekin.”

Pian valikoima ja puhelinmallien määrä kasvoi ja yhteiseksi nimittäjäksi kaikille muodostui Oksa-Arffmanin mukaan aidot materiaalit. Tämän linjan mukaan valikoimaa on myös kehitetty.
Materiaalina on esimerkiksi puolustusvoimien käyttämää M05-maastokuviota ja kankaita.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan valikoimiin haluttiin myös ukrainalaisia materiaaleja ja Ukrainan armeijan käyttämää MM14-maastokuviokangasta. Ongelmaksi muodostui saatavuus.
”Uusimpana lisänä valikoimaan on tulossa kotimainen lehtikuusi.”
Ukrainalainen kangastehdas löytyi, ja siihen oltiin yhteydessä. Yhteydenpito kuitenkin katkesi, ja Lastussa ajateltiin, että ehkä kauppoja ei sittenkään synny. Muutaman päivän kuluttua tehtaalta palattiin asiaan ja selvisi, että ohjusisku oli katkaissut yhteydet.
"Saatiin kaupat jonkin ajan kuluttua tehtyä, mutta eihän sieltä pystynyt postittamaan Suomeen. Joku heiltä sitten ajoi paketin Puolaan ja postitti sieltä.”

Nykyään valikoimassa on myös poronnahkaa ja kalannahkaa. Oksa-Arffman kertoo, että monet kalastajat ovat olleet helpottuneita kuultuaan, että kalannahka on Atlantin vapaan lohen nahkaa Islannista.
Puumateriaali kuoriin saadaan Suomesta, ja kuoret valmistetaan muutaman ihmisen voimin Oulussa. Oksa-Arffmanin mukaan puulajeja on pyritty valitsemaan eri näköisiä, jotta jokaiseen makuun löytyisi jotain. Uusimpana lisänä valikoimaan on tulossa kotimainen lehtikuusi.
Toistaiseksi valikoimassa on ollut visakoivua, mutta Oksa-Arffmanin kokemuksen mukaan siinä on paljon laatueroja, jolloin osa materiaalista ei yksinkertaisesti kestä käytössä vaan alkaa esimerkiksi vääntyä.
”Vajaa puolet kuorista lähtee ulkomaille.”
Keskimäärin puu kuitenkin kestää kulutusta varsin hyvin, vaikkakin korona-aikaan runsas käsidesin käyttö aiheutti monella ennenaikaista kulumista. Ohueen puuviiluun kuoressa voidaan kaivertaa tai painattaa lähes mitä tahansa kuvia.
”Eduskuntatalossakin näkyy meidän kuoria”, Oksa-Arffman naurahtaa.
Kustomoituja kuoria ovat tilanneet sekä poliitikot että poliittiset nuorisojärjestöt omaksi ilokseen tai kampanjatarkoituksiin. Paljon teetetään myös lasten tai lemmikkien kuvia ja itse suunniteltuja kuoseja. Puhelimenkuori on asuste lähes siinä missä laukku tai kengätkin, ja moni haluaa ostaa omiin arvoihin tai tyyliin sopivan tuotteen.

Tällä hetkellä kuoria tilataan noin 1500–1 800 kuukaudessa.
Vajaa puolet kuorista lähtee ulkomaille. Eniten tilauksia tulee Belgiasta ja Alankomaista, mutta myös Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Lähes kuukausittain paketteja lähetetään Oulusta myös Australiaan ja Japaniin.
”Myös Britteihin meni ennen EU-eroa. Jos ei kuuluttaisi Suomena EU:hun, niin meidän ei olisi ollenkaan näin helppo kansainvälistyä”, Oksa-Arffman toteaa.
Ulkomailla suomalaisesta puusta tehdyt kuoret nähdään eksoottisina. Pohjoismaisuus vetoaa ihmisiin, ja englanninkielisessä markkinoinnissa pohjoismaista laatua pyritäänkin alleviivaamaan. Suomenkielisiä taas kiinnostaa Oksa-Arffmanin mukaan tuotteiden vastuullisuus ja kotimaisuus.
Suomalaisia puukuoria on nähty myös olympialaisissa, kun Lastu teki yhteistytä Olympiakomitean kanssa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
