Hieman yli kymmenvuotiaiden koivujen rungot ovat kasvaneet suoraan ilman sen kummempia temppuja. Kuva: Sanne Katainen
Ensiharvennuksen aika on pian käsillä MT:n seurantametsässä – komea kuusialikasvos kilpailee paikoin koivun kanssa
Vuonna 2013 istutetun koivikon rungot venähtivät jälleen kesän mittaan metrillä.TilaajallePöytyä
Seurantametsän alle on tullut paikoin runsaasti kuusialikasvosta. Metsänomistaja Risto Välilä suunnittelee raivaavansa koivut tältä kohdin pois, jotta kuuset saavat kasvutilaa. Kuva: Sanne KatainenViime vuonna pyöreitä täyttänyt MT:n seurantametsä jatkaa tasaisen varmaa kasvuaan.
Metsänomistaja Risto Välilä, 84, joutuu hypähtämään jo viereisen männikön puolelle, jotta hän saa mitattua koivun pituuden relaskoopin korkeusmittarilla.
Mittanauha pysähtyy 13,2 metriin – pituutta on tullut jälleen metri lisää viime vuodesta.
”Olen ihmetellyt, miten nämä koivut ovat niin suoria. Ne ovat itsekseen kasvaneet aika suoraan, eikä ole tarvinnut tehdä hirveästi mitään kikkakolmosia”, metsänomistaja pohtii.
Pituuden perusteella puuston vähentäminen alkaa olla ajankohtaista.
Metsänhoidon suositusten mukaan ensiharvennus tehdään rauduskoivikoissa 13–15 metrin valtapituudessa. Voimakkaan harvennuksen jälkeen kasvamaan jätetään 700–800 puuta hehtaarille.
Oikea ajoitus on tärkeää, sillä koivua ei pidä päästää riukuuntumaan. Tällöin järeytyminen hidastuu ja lumituhojen riski kasvaa.
”Ei ole tarvinnut tehdä hirveästi mitään kikkakolmosia.” Risto Välilä
Noin puolen hehtaarin kokoiseen koivikkoon on kasvanut paikoin melko tiheää kuusialikasvosta.
”Olen ajatellut, että tästä kohtaa otettaisiin pian koivut pois, jotta kuuset pääsevät kasvamaan. Täytyy kysyä vielä ammatti-ihmisten mielipidettä”, Välilä tuumaa.
Hänen mielestään hyvä alikasvos kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä metsän uudistaminen on kallista puuhaa.
Pituuden lisäksi koivuilla alkaa olla mukavasti paksuutta.
”Yli 10 senttiä taitaa jo olla”, Välilä tuumaa asettaessaan kämmeniään rungon ympärille.
Välilä mittasi relaskoopin korkeusmittarin ja mittanauhan avulla koivun pituudeksi yli 13 metriä. Kuva: Sanne KatainenVuoden 2011 lopulla riehunut Tapani-myrsky kaatoi Välilän metsistä runsaasti puuta.
Rauduskoiven taimet hän istutti itse kuokalla, mutta loput muutaman hehtaarin aukosta uudistettiin metsurivoimin männylle ja kuuselle.
Metsässä liikkuessa ikä ei näytä painavan 85 vuotta lähestyvää metsänomistajaa. Tänäkin vuonna Välilä on tehnyt metsissään raivaustöitä ja pystykarsintaa.
”Näitä pieniä saisi ottaa pois”, hän sanoo ja viittoo istutettujen koivujen alle luonnostaan kasvaneita pienempiä koivuja.
Silloin tällöin hän korjaa myös yksittäisiä tuulenkaatoja.
Niiden kanssa tulee olla erityisen tarkka – etenkin, jos puu on konkelo eli kaatunut toisen puun varaan. Välilän Fordson Major -traktorin takakurakaaressa on edelleen muistona lommo alas rysähtäneestä puusta.
”Se tuli ihan selkäni takaa. Puoli metriä sivummalle, ja se olisi tullut ihan päälle”, Välilä muistelee.
Seurantametsä
MT seuraa metsänomistaja Risto Välilän rauduskoivikon kasvua Pöytyän Haverissa.
Puuston keskipituus on nyt noin 12–13 metriä.
Kooltaan puoli hehtaaria.
Koivut istutettiin mätästettyyn maahan kuokalla toukokuussa 2013.
Istutustiheys oli 1 600 kappaletta hehtaarilla.
15 metrin metsurinmitta jää lähivuosina auttamatta liian lyhyeksi. Kuva: Sanne KatainenLue myös aiempien vuosien jutut seurantametsän kasvusta:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
