Susityöryhmän työ loppusuoralla – ”Työ on edennyt annetulla jatkoajalla”

Työryhmästä ei toistaiseksi ole tihkunut tietoja siitä, onko jonkinlaisia uusia ratkaisuja löytynyt susikonfliktin hillitsemiseksi.

”Työryhmän työ ja loppuraportin viimeistely ovat edenneet annetulla jatkoajalla. Sisällön osalta tiedotamme vasta kun raportti on valmistunut ja ohjausryhmä on sen käsitellyt”, suostuu työryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä kommentoimaan työryhmän toimintaa.

Metsästäjäliiton vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelä ei myöskään uskalla vielä arvata, millainen työryhmän lopputuloksesta tulee.

”Toivon, että sieltä saataisiin suurpedoille tietyt absoluuttiset minimikannat. Se on myös liiton hartain toive”, Mäkelä sanoo.

Metsästäjäliitto on vaatinut, että lainsäädännössä otetaan huomioon susivahinkojen ehkäisy ilman, että rikotaan EU:n luontodirektiiviä. Metsästyksen tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata maaseudulla asuvien eläinten ja ihmisten turvallisuudesta.

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt tänään lausunnoille asetukset, jotka koskevat ilveksen ja suden metsästystä metsästysvuodelle 2024–2025. Susiasetus sallisi enintään 28 poikkeuslupaa suden metsästykseen. Asetukset koskevat Suomen poronhoitoalueen ulkopuolista aluetta.

Työryhmän tehtävänä on ollut tehdä ehdotuksia niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. Lisäksi työryhmä pohtii, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Ratkaisut voivat liittyä joko lainsäädäntöön, hallintoon tai muuhun toimintaan liittyviä muutoksia.

Asiantuntijatyöryhmässä korostuu juridinen osaaminen ratkaistavien haasteiden luonteesta johtuen. Työryhmään onkin kutsuttu juuri juridisen osaamisen perusteella puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä, jotka eivät edusta työryhmässä työantajiaan.

Asiantuntijatyöryhmän toimikausi oli alunperin 1.4.–15.10.2024, mutta toimikautta jatkettiin myöhemmin marraskuun loppuun saakka.