Hirvensalmelainen Mika Ripatti on urakoinut kolmisen vuotta Risupedolla. Kokemus on osoittanut, että päivässä laitteella raivaa noin hehtaarin verran metsää. Kuva: Petteri Kivimäki
Video: Ääni kuin konekiväärissä – jatkuvatoiminen energiapuukoura tekee hakkuun ja taimikonhoidon samalla kertaa
Energiapuuta korjaa Suomessa noin 30 uuden sukupolven jatkuvatoimista energiakouraa, joille työmaita riittää.TilaajallePertunmaa
Risupeto on koneellinen vaihtoehto hoitamatta jääneiden taimikoiden kunnostukseen. Valmistajan mukaan polttainetta kuluu yhden energiapuukuution tuottamiseen saman verran kuin raivaussahalla. Kuva: Petteri KivimäkiVanhalle laidunmaalle kasvaneesta läpitunkemattoman tiheästä metsästä kuuluu konekiväärin papatusta muistuttava ääni, joka voimistuu taas kohta heiketäkseen. Kysyisi tahdonlujuutta olla lähtemättä ääntä kohti.
Metsä on niin tiheää, että vasta ihan läheltä paljastuu sieltä kantautuvan erikoisen äänen lähde. Keltainen kaivinkone, jonka puomin päässä Risupedoksi kutsuttava energiapuupoimuri läpsyttelee kumisilla tassuillaan koivuja ja leppiä katkomisetäisyydelle, niin että latva tutisee.
”Ette ole ainoita, jotka tätä ihmettelevät. Metsässäliikkujia tulee tuon tuosta äänen houkuttamana katsomaan, mitä täällä tapahtuu”, hirvensalmelainen metsäpalveluyrittäjä Mika Ripatti sanoo ja sammuttaa 20 tonnin Liebherr 920-kaivurin tyhjäkäynniltä.
Kolmisen vuotta sitten markkinoille tullut Risupeto edustaa energiapuun korjuuketjussa uusinta tuotekehittelyä. Nollasarjan koneella operoiva Ripatti on maailman ensimmäinen Risupetoyrittäjä ja hänen käytössään on alkuperäinen 2021 ostettu laite.
Valtavirtaa edustavista giljotiiniperiaatteella toimivista energiapuukourista Risupeto eroaa jatkuvatoimisuudellaan. Siinä missä perinteinen koura välillä pysähtyy katkaistakseen kouraan jääneet puut, Risupeto ahmii kumisilla keruulavoillaan eteentulevia puita ja risuja kitaansa tauotta ja katkoo rouhivalla kovapalaterällään rungot sormenvahvuudesta aina 30 sentin läpimittaan asti.
Kauempaa katsottuna näyttää siltä, että kaivinkone niittää metsää. Läheltä huomaa, että jätettäviä puita jää pystyyn jopa tiheiden kuusiryppäiden keskeltä, mikä metsänhoidon näkökulmasta on välttämätöntä.
Risupedon varsinainen innovaatio–ja erikoisen äänen lähde–ovat kumiset keräilylavat, jotka vetävät pienetkin risut alhaalla pyörivien leikkuuterien ulottuville. Kuva: Petteri KivimäkiKun Risupedon kita on täynnä, koneen pyörimissuunta vaihtuu ja se sylkäisee risukasan suurimmillaan muutaman sadan kilon painokseksi kasaksi. Perässä tuleva katkaisevalla kouralla varustettu ajokone pätkii niput sopivaan mittaan ja kuljettaa ne varastopaikalle, jossa puu yleensä haketetaan.
Puunkorjuussa leimikon laatu ratkaisee paljon ja siksi koneen valmistaja on varovainen kertomaan, kuinka paljon energiapuuta Risupeto päivässä tekee.
”Parhaimmillaan kahdeksassa tunnissa puuta on kerätty 100–120 kiintokuutiota”, sanoo laitteen kehittäjä ja metsäyrittäjä Jani Karvanen Reformet Oy:stä.
Hakkeeksi silputtuna se tarkoittaa noin 200–250 hakekuutiota eli pitkälti toista hakerekallista bioenergiaa yhden työvuoron kuluessa. Koneyrittäjä Ripatti laskee mieluummin päivässä käsiteltävän metsäalueen kokoa.
”Päivässä Risupedolla ajaa noin yhden hehtaarin verran ja tyypillisesti tunnissa syntyy kuudesta kahdeksaan kuutiota. Mutta jos puuta on paljon, niin silloin voi päästä lähelle sataa kiintoa”, Mika Ripatti laskee.
Nyt Ripatilla on työn alla yhdeksän hehtaarin ala vanhaa laidunmaata. Paikoin sitä on istutettu kuuselle, mutta pääosin uudistuminen on tapahtunut luontaisesti. Leppä ja koivu olivat kasvaneet kuusia kiusaaviksi tiheiköiksi, joiden harventamisella alkaa olla kiire.
”Metsurityö ei tullut mieleenkään, mutta energiapuun ostaja ehdotti, urakoitsijaa, joka tekee juuri tällaisia kohteita”, pertunmaalainen metsänomistaja Tuomo Ripatti sanoo.
Yllätykseksi kohteelle tuli jatkuvatoimisesti korjaava laite, jollaista hän ei ollut ennen nähnyt. Sen teho ja työnjälki yllätti Ripatin.
Metsurityönä tehtyyn ennakkoraivaukseen nähden metsä jää siistimmäksi, sillä kaikki katkotut risut kootaan samaan kasaan, jonka ajokone vie pois. Kuva: Petteri Kivimäki”Kone suoriutui alan käsittelystä joutuisasti reilussa viikossa, mutta puiden ajaminen on vielä kesken. Metsä näyttää nyt hyvältä ja kun risut on kerätty pois, liikkuminenkin on helppoa. Ja kannot ovat sellaista silppua, että ehkä ne alkavat lahota nopeasti eivätkä verso”.
Toden totta, Risupedon pyörivien kovapalaterien rouhimat kannot näyttävät katkaisun jäljiltä, kun niiden yli olisi ajettu jonkun kerran kuormatraktorin telaketjuilla.
Jatkuvatoimisen energiapuukouran vahvuudet selvisivät myös sen tehoa selvittäneelle Luonnonvarakeskuksen tutkijalle.
”Se on vahvimmillaan kohteilla, joissa giljotiinikourien työtä hidastavaa pientä puuta on paljon. Työn tuottavuus Risupedolla selvityksemme mukaan 7–10 kuutiota tunnissa. Giljotiinikoneella pääsee samaan, jos on isoa puuta tarjolla”, erikoistutkija Juha Laitila Lukesta sanoo.
Aina niin ei ole. Vaikka pienistä sormenvahvuisten puiden katkomisesta kuutiota ei kartu Laitilan mukaan kuin 10–15 prosenttia lisää, hoituu energiapuun korjuun yhteydessä myöhemmin edessä oleva mahdollinen ennakkoraivaus, joka on käsityötä.
”Rispedon ansio on siinä, että se on puunkorjuulaite ja metsänhoitokone samassa paketissa. Suomessa on paljon hoitamattomia ylitiheiksi päässeitä taimikoita, joihin muunlaisilla koneilla on vaikea mennä”.
”Koneellisen korjuun piiriin voidaan ottaa toivottamalta näyttäviä hoitorästikohteita, joihin päivä ei paista”.
Luken erikoistutkija Juha Laitila
Laitilan mukaan giljotiinikoura tekee hyvää tulosta metsässä, jossa runkojen keskijäreys on 40 litraa tai suurempi.
”Risupedolla voi mennä kohteisiin, joissa puut ovat 15 litraisia. Se tarkoittaa, että koneellisen korjuun piiriin voidaan ottaa toivottamalta näyttäviä hoitorästikohteita, joihin päivä ei paista”.
Risupedon jatkuvatoimisuus lisää Laitilan mukaan tuottavuutta erityisesti pieniläpimittaisen energiapuun korjuussa. Leikkaavilla energiapuukourilla on on takanaan noin 20 vuoden tuotekehityshistoria. Siihen nähden Risupeto oli syntyessään jo melko valmis tuote, jonka rakenteeseen on tehty toistaiseksi vain yksi muutos.
”Alunperin koneessa oli kiinalaiset, ketjuvetoiset hydraulimoottorit, mutta ne korvattu jyväskyläläisen Black Bruinin suoravetoisilla moottoreilla, jotka toimivat paremmin”, laitteen kehittäjä Jani Karvanen sanoo.
Moottorit ovat itsesäätyvät, mikä osaltaan pitää aisoissa polttoaineenkulutusta. Karvasen mukaan Risupetoa käyttävän kaivinkoneen kulutus liikkuu pienimmillään yhdeksässä litrassa tunnissa.
”Uskaltaisin sanoa, että tehtyä puukuutiota kohti Risupedon polttoaineenkulutus on samaa luokkaa raivaussahan kanssa”.
Risupedon katkaisuterän jälki muistuttaa rouhimista, mikä nopeuttaa kannon lahoamista ja vähentää vesomista. Kuva: Sanne KatainenGiljotiiniperiaatteella toimiviin energiakouriin verrattuna uuden ison sähköauton hintainen Risupeto kallis ja siksi myös melko harvinainen näky energiapuun korjuukohteilla. Risupetoja on toistaiseksi myyty noin 30 kappaletta.
”Se mitä olen kuullut, niin kaikilla riittää töitä enemmän kuin ehtii tehdä”, Karvanen sanoo.
Valmistaja uskoo uuden lähiaikoina esiteltävän metsäkoneen sankakiinnityksellä toimivan mallin tuovan Risupedolle uusia käyttäjiä.
”Koneita kyllä tekee, mutta harvennustyötä osaavista kuljettajista on enemmän pulaa. Siihen metsäkonekiinnitteinen malli tuo ehkä helpotusta”, Karvanen sanoo.
Mika Ripatti käy energiapuuharvennuksiin tai nuoren metsän hoitokohteiden kimppuun jatkossakin kaivinkonekiinnitteisellä hakkuupäällä. Töitä Etelä-Savon ainoalla Risupetoyrittäjällä on kuulemma riittävästi ympäri vuoden.
”En ole Risupetoa aikeissa vaihtaa, giljotiinillä en tekisi töitä kuin tuntihommina”, narahtaa.
.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
