Osaatko arvostaa tulipaikkojen klapeja? Yhden klapin hinta voi olla jopa euron, kun se viedään tarpeeksi kauas

Oletko joskus miettinyt pienen klapinyytin hintaa huoltoasemalla tai ruokakaupassa? Jos tuntui kalliilta, miettiä voi, mitä puut ovat maksaneet kaukaisille retkipaikoille vietynä.

Metsähallituksen luontopalveluissa työskentelevä puistomestari Henri Arponen laski alkutalvesta, mitä puut maksavat Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kansallispuiston tulipisteille vietynä. Kansallispuisto on kävijämäärillä laskettuna Suomen suosituin kansallispuisto.

Varsinaisen laskelman hän teki Pallas-Yllästunturin puistoalueella sijaitsevalle Pyhäjärven kodalle. Se sijaitsee Pyhäjärven päässä Kittilässä, ja tietä pitkin pääsee melkein perille asti. Maastossa kuljetusmatkaa kertyy vain parisataa metriä.

”Siellä klapin hinnaksi tuli 45 senttiä, kun laskettiin paljonko kappalemääräisesti on keskimäärin puuta yhdessä kuutiossa ja kuutiohinnat olivat tiedossa”, sanoo puistomestari Arponen.

Samalla hän sovelsi laskelmaa muillekin pisteille. Laskelmissa on mukana klapien hinta sekä lisäksi kuljetusmatka kodille tai muille tulipaikoille maastossa. Metsähallituksella on paljon kohteita muualla Lapissa. Pidempien moottorikelkkamatkojen päässä klapin hinta nousi selvästi.

”Meillä on myös paikkoja tuolla käsivarressa, jossa matka maastossa on yli 50 kilometriä. Siellä yhden klapin hinta nousee jo yli euron tai euron tietämille.”

Kaukana olevia toimituspisteitä on esimerkiksi Kalottireitillä ja Haltilla, samoin pitkien matkojen päässä ovat jotkin erämaakohteet.

Kesäkaudella puut toimitetaan kuorma-autoilla kaikkiin paikkoihin, joihin pääsee autolla suoraan kohteen viereen. Muualle polttopuut viedään talvella moottorikelkalla. Puut ostetaan yrittäjiltä ja maastokuljetuksesta vastaavat pääsääntöisesti toiset yrittäjät.

Jos puut maksaisivat käyttäjille, Metsähallituksessa pelätään, että se voisi ajaa retkeilijöitä väärinkäytöksiin. Eli polttamaan luonnosta löytyvää puita luonnon- tai kansallispuistoissa sekä luonnonsuojelualueilla.

”Tämä on verorahoin tehty palvelu. Kuitenkin on päädytty siihen, että puut ovat ilmaisia. Näin siksi, ettei revittäisi poltettavaa puuta maastosta”, sanoo puistomestari.

Retkikohteissa kuluu vuosittain runsaasti puuta, osin ehkä liiaksikin. Arponen toivoo, että puuta käytettäisiin kohtuudella.

”On kohteita, joissa fiilistelymielessä puita poltettaan vähän turhankin paljon. Teimme taannoin somevideon siitä, kuinka paljon puuta tarvitsee käyttää vaikka makkaran paisteluun. Oikeaoppisesti kun puuta polttaa, sitä ei kulu niin paljoa. Lisäksi puu palaa vielä paljon puhtaammin.”