Suomi ajaa metsäisten maiden linjaa nyt uudessa aktiivisemmassa EU-politiikassaan, kertoo eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kolmannen kauden kansanedustaja Heikki Autto.
Orpon hallitus on Autton mukaan saanut lyhyessä ajassa lähes kaikki EU-vaikuttamistavoitteensa läpi.
Suomella ja Ruotsilla on usein yhteinen näkökulma asioihin mutta neuvottelu- ja äänestystaktiikka on aivan erilainen. Maiden toimintatavat ovat Auttosta aiemmin olleet liian ennalta-arvattavia.
”Molemmat ovat ehkä menettäneet vähän painoarvoaan siksi, että EU:n puheenjohtajamaa tai komissio tietää, että Ruotsi on lopulta vastaan ja Suomi lopulta puolesta.”
Orpon hallitus on sekoittanut pakkaa, kun se on Autton mukaan uskaltanut kertoa komissiolle ja EU:n puheenjohtajamaille, että Suomi voi olla myös esityksiä vastaan. Siitä huolimatta Suomi voi Auttosta saada muutoksia aikaan. Esimerkiksi ennallistamisasetukseen saatiin kansallisia joustoja.
Suomi on myös viimeisen vuoden aikana hakenut Ruotsin kanssa yhteistä säveltä EU-vaikuttamiseen esimerkiksi ruotsalaisten kansanedustajien kanssa keskustelemalla.
”Voisimme yhdessä löytää Euroopasta laajemminkin samalla tavalla ajattelevia maita. Silloin komissiolla ja puheenjohtajamaalla on suurempi tarve ottaa meille tärkeät mutta komission kannalta pienetkin näkökulmat huomioon.”
Saksan ja Ranskan massiiviset valtiontuet yrityksilleen ovat luoneet pohjaa pienten maiden yhteistyölle. Pienillä kansantalouksilla ei ole mahdollisuutta heittää kymmeniä miljardeja euroja teollisuusyrityksilleen.
”Timmermansin lähtö on vaikuttanut positiivisesti EU:ssa.” Heikki Autto
Komission varapuheenjohtajan paikalta eronneen Frans Timmermansin kaikkivoipaisuus ympäristöasioissa kylvi epäilyksen siemenen.
”Timmermans lähti laajentamaan komission toimivaltaa härskisti asioihin, joissa EU:lla ei edes ole mitään toimivaltaa.”
Autto kantaa huolta toimivallan siirtämisestä komissiolle metsien monitorointilainsäädännössä. Jos komissio saa liikkumavaraa, esimerkiksi monitorointiasetuksen indikaattoreissa, miten komissio sitä käyttää?
”Timmermansin lähtö on vaikuttanut positiivisesti EU:ssa. Nyt jäsenmaat ovat havahtuneet siihen, että vihreässä siirtymässä on menty liian pitkälle.”
Ennallistamisasetus laitettiin EU:ssa maaliskuussa pöydälle, mutta EU:n puheenjohtajamaa Belgian ympäristöministeri Alain Maron on ilmoittanut aikovansa viedä sen maaliin ennen Euroopan parlamentin kesäkuisia vaaleja.
Euroopan parlamentin äänestäessä ennallistamisasetuksesta helmikuussa kokoomuksen mepit Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen kannattivat asetusta, Petri Sarvamaa ei ollut paikalla.
Auttosta asetus oli lähtökohdiltaan niin pahasti pielessä, että se ei korjaamalla parane.
”Paikallista luontoa voi suojella vain paikallisesti. Ennallistamisasetuksen lähtökohta että Suomi ja Ruotsi hoitavat kaiken muiden puolesta, on väärä.”
”Paikallista luontoa voi suojella vain paikallisesti.” Heikki Autto
Auttosta ennallistamisessa voisi hyödyntää kynnysarvoja. ”Jos maan pinta-alasta metsää on yli 70 prosenttia, ehkäpä EU:n ei tarvitse neuvoa, miten näitä asioita lähdetään hoitamaan. Vertailukohtana on vaikkapa nykyinen puheenjohtajamaa Belgia, jossa maan pinta-alasta metsää on 10 prosenttia.”
”Siellä missä metsätalous on taloutta, asiat on hoidettu sertifiointijärjestelmien kautta monin verroin paremmin kuin siellä, missä on vain puistometsiä.”
Autton vaari oli aikanaan Sunilan-tehtaan metsäpäällikkö.
Rovaniemellä asuva Autto on kasvanut Enontekiöllä.
”Siellä ei kasva kuusi ja männyt ovat ihan pikkuisia.”
Auttosta EU:n pitäisi keskittyä nyt ensisijaisesti kilpailukyvyn parantamiseen.
”Haluamme olla toivonpilkahdus sumuisessa maailmassa. Meille tärkeät demokratia, kestävä kehitys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen voivat olla myös muille kansakunnille menestyksen tae tulevaisuudessa. Kukaan ei kuitenkaan halua suunnata kohti sellaista majakkaa, missä talous on surkea. Siksi kilpailukyvystä huolehtiminen on nyt tärkeintä.”
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Kevan hallituksen puheenjohtaja
Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Lapin hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtaja
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Kasvanut Enontekiöllä, käynyt koulut Muoniossa, asuu Rovaniemellä
Perhe: Vaimo ja 4 lasta
Matkailu on tällä hetkellä Auttosta ykköskeino, jolla maaseudulle saadaan lisää elinvoimaa.
Finnairin omistajaohjaus pitää Auttosta laittaa uusiksi.
”Meidän kansallisen lentoyhtiömme tehtävä on lentää ostovoimaa ulkomailta Suomeen, ei Suomesta pois.”
Se tarkoittaa, että Finnairin strategiana olisi myydä lennot täyteen ulkomailta Suomeen, vaikkapa Ateenasta Helsinkiin. Sieltä olisi hyvät jatkoyhteydet Lapin ohella myös Turun saaristoon, Saimaalle ja Kainuun vaaramaisemiin.
Työvoimaintensiivisenä alana matkailu pystyy tuomaan väkeä joka puolelle maata. Viileä Suomi kiinnostaa Auttosta 40 asteessa kärvisteleviä eurooppalaisia.
Metsäautotieverkostossa on Autton mielestä valtava matkailupotentiaali. Sähköavusteisella polkupyörällä metsätiellä seikkaillessa voi Suomessa kokea todellisen yhteyden luontoon, toisin kuin Euroopan puistometsissä.
”Tämä on maaseudun kannalta kriittisen tärkeä kysymys.” Heikki Autto
Matkailun kasvattaminen vaatisi isoja muutoksia, kuten koulujen loma-aikojen muuttamisen siten, että lomakohteet olisivat Suomessa auki elokuussa, kun eurooppalaiset lomailevat.
”Tässä kysytään, onko meillä kansakuntana halua vaurastua”, sanoo Autto.
”Tämä on maaseudun kannalta kriittisen tärkeä kysymys.”
Autto ehdottaa, että koulujen kesäloma alkaisi juhannuksena ja jatkuisi elokuun loppupuolelle. Hiihtoloman lisäksi keväälle mahtuisi kunnon pääsiäisloma.
Autto on myös ehdottanut Suomeen turistiveroa. Esimerkiksi Rovaniemellä ylittyi viime vuonna miljoonan yöpymisen raja. Jos veroluontoinen maksu olisi esimerkiksi viisi euroa yöltä, kaupunki saisi siitä kuuden miljoonan euron lisäpotin matkailun infran kehittämiseen.
”On tärkeää, että paikalliset ihmiset kokevat, että matkailun kasvua ei tehdä pelkästään heidän verovaroistaan.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
