Elli Tervala kritisoi kaavaluonnoksen M1-aluetta. Kuvakaappaus kunnan kaavaluonnoksesta. Kuva: Hollolan kunta
Hollola on kaavoittamassa kierrätysalueen yksityisten maanomistajien maille
Hollolan kunta suunnittelee laajaa kiertotalous- ja jätteenkäsittelyaluetta yksityisten maanomistajien maille, mikä on herättänyt runsaasti keskustelua ja vastustusta paikallisten keskuudessa.Tilaajalle
Suunnittelualue on yksityisten omistamaametsätalousaluetta, jossa ei ole asutusta. Kuvakaappaus kunnan kaavaselostuksen luonnoksesta. Kuva: Hollolan kuntaHollolan kunta Päijät-Hämeessä suunnittelee noin 360 hehtaarin kokoiselle alueelle kaavamuutosta. Alue on lähes täysin yksityisten maanomistajien mailla. Kunta kaavailee Nostavan alueesta yritysaluetta, johon saa sijoittaa teollisuushalleja, avovarastointia ja maalogistiikkakentän kiertotaloutta ja jätteenkäsittelyä varten.
Kaavasuunnitelma on herättänyt vastustusta kuntalaisissa ja maanomistajissa. Osa kokee, että hanke on edistynyt salailemalla.
”Kiertotalous on tärkeä teema, mutta se on myös teollisuutta, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vastuu ympäristövaikutuksista ei saa kaatua yksityisen maanomistajan kontolle, vaan se on jokaisen vastuullisen kiertotalousyrityksen asia huolehtia omalta osaltaan”, sanoo Hollolan kunnanvaltuuston jäsen Elli Tervala.
Hän on esteellinen asiassa eikä siksi ole ollut mukana päättämässä kaavasuunnitelmista. Tervalan puoliso on maanomistaja, jonka maita olisi jäämässä tulevalle kaava-alueelle.
Kaavaselostuksen luonnoksesta selviää esimerkiksi, että alueelta löytyy useita lehtoja ja lehtolaikkuja. Lehtojen merkitys metsälajien elinympäristönä on suuri.
Hollolan Nostava on valikoitunut kierrätysalueen paikaksi hyvien liikenneyhteyksien vuoksi.
Maanomistajan näkökulmasta Tervala pitää ongelmallisena kaavaan sisältyvää ”200 metrin suojakaistaletta kaatopaikan ympärillä”.
Kaavaluonnoksessa alue on merkitty M-1-alueeksi. Sitä kuvataan näin:
Metsätalousvaltainen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnalle rajoitteita. Alue varataan maa- ja metsätalouskäyttöön. Alue toimii kierrätysalueen suojavyöhykkeenä. Alueella on voimassa AKL 43.2 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Alueella sallitaan ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvä rakentaminen ympäristöön sopivasti. Alueen metsänhoidollisissa toimenpiteissä tulee suosia jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.
Alue on Tervalan mukaan liki sata hehtaaria.
”Lähes kaikki M-1 alueet tulivat laajennuksen yhteydessä ja maanomistajille yllätyksenä. Mielestäni kaavaluonnoksesta ei selviä, miksi ne ovat olemassa.”
Tämä herättää Tervalan mukaan kysymyksen, miksi naapurikiinteistöön tulee velvoite "suojata" kierrätysaluetta.
”Jätteenkäsittelyyn varattujen alueiden tulee itsessään sisältää toimintojen vaatimat suoja-alueet. Maanomistajan näkökulmasta kyse on toiminnan vaikutusten ulkoistamisesta: lasku tulee naapurille, ei ympäristölle haittaa aiheuttaville toimijoille.”
”Tarkoitus ei ole tähdätä avohakkuun kieltämiseen.”
Yleiskaavoittaja Pentti Klemetti muistuttaa, että nyt ollaan tekemisissä vasta luonnosvaiheen kaavasuunnitelman kanssa, ja se voi vielä muuttua.
”Nyt haetaan viranomaisten ja muiden osallisten näkökulmia kaavasuunnitelmaan.”
Klemetin mukaan kunnan tulkinta on, että M-1-kaavamerkintä ei automaattisesti estä esimerkiksi päätehakkuita. Kaavamerkintä ohjaa pelkästään suosimaan jatkuvaa kasvatusta.
”Päätehakkuu on väliaikainen tila, ja metsänomistajalla on velvollisuus uudistaa metsä. Lisäksi olemme sen kaltaisella alueella, että täällä metsä kasvaa vauhdilla. Tarkoitus ei ole tähdätä avohakkuun kieltämiseen”, Klemetti selventää.
Asuinrakentamista merkintä kaavassa sen sijaan rajoittaisi. Kunta ei kuitenkaan suunnittele alueiden lunastamista itselleen, koska alueen käyttötarkoitus säilyisi olennaisesti samana kuin se nykyisinkin on, Klemetti sanoo.
M-1-kaavamerkinnästä aiheutuvaa haittaa on Tervalan mukaan vaikea osoittaa.
”Käykö tällainen alue esimerkiksi pankille vakuudeksi investointia vasten?”
Itse kierrätysalueeksi kaavoitettavista maista kunta on kiinnostunut keskustelemaan maanomistajien kanssa, Klemetti sanoo.
”Päätöstä lunastuksesta ei ole tehty. Kunta tähtää vapaaehtoisiin maakauppoihin, jos kaavaluonnoksen mukainen maankäyttö toteutuu.”
Laissa sanotaan, että maakuntakaavan perusteella kunnalla on lunastuksen mahdollisuus, Klemetti muistuttaa.
”Se on eri asia ryhtyykö kunta siihen.”
”Alue tuplaantui viime vuoden puolella yllättäen.”
Tervalan mukaan kierrätysalue on laajentunut huomattavasti siitä, mitä alun perin maakuntakaavaan on merkitty.
”Alue tuplaantui viime vuoden puolella yllättäen”, Tervala sanoo.
Osa sai lukea omien maidensa joutuneen kaavasuunnitelmaan vasta paikallislehtien juttujen perusteella, Tervala kertoo.
Klemetti myöntää, että alue on osittain siirtynyt. Syynä on vuodesta 2024 aloitetut ja edelleen tänä kesänä jatkettavat luontoselvitykset.
”Alueella on useita vesilain mukaisesti suojeltavia vesiluontotyyppejä ja luonnon monimuotoisuuskohteita. Näiden vuoksi kaavasuunnitelmassa on tehty muutoksia”, Klemetti sanoo.
Sekä Tervala että Klemetti toivovat erillisissä puhelinhaastatteluissa parempaa yhteistyötä maanomistajien ja kaavoittajien välillä.
Klemetti sanoo, että kunta on ollut maanomistajien suuntaan aktiivinen ja ehdottanut neuvottelua.
”Kaavasuunnitelma on saatettu lain mukaisesti nähtäville”, Klemetti toteaa.
”Se on vapaassa maassa vapaan ihmisen vapaata harkintaa.”
Tervala puolestaan kokee, että maanomistajia ei ole kuultu.
”Kyseessä on iso ja kallis hanke. Olisi viisasta tehdä sitä maanomistajien kanssa kumppaneina, varsinkin jos muutoksia suunnitelmiin tulee. Se voitaisiin tällöin nähdä positiivisena.”
Klemetti sanoo, että osa maanomistajista ei halua neuvotella kunnan kanssa. Ainakin yksi maanomistajaneuvottelu on käyty.
”Se on vapaassa maassa vapaan ihmisen vapaata harkintaa”, Klemetti toteaa.
Klemetti ymmärtää, että asiaan liittyy vahvoja tunteita.
”Suosittelisin kaikille, että osapuolille pitäytymään reaktioissa asiaperusteissa. Onhan se selvää, että asiallisella argumentoinnilla saavuttaa paremman lopputuloksen”, hän neuvoo.
”Prosessi on jo käynnissä, ja aina asiaansa saa parhaiten edistetty asiaperusteisella lähestymisellä.”
Loppuun hän vielä muistuttaa, että jos maanomistaja haluaa neuvotella, kunta on kiinnostunut tekemään ostotarjouksia.
Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 30.4. saakka. Siihen mennessä luonnoksesta voi jättää mielipiteensä Hollolan kunnalle.
Muokattu kuvatekstiä 30.4. klo 8.40: Tervala kritisoi M-1-kaavamerkintää, ei EV-1, kuten kuvatekstissä aiemmin virheellisesti väitettiin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
