• Tutkija: “Emme tiedä, kuoleeko maailman puista kymmenen vai viisikymmentä prosenttia”

    Ilmastonmuutos lisää puiden kuolleisuutta globaalisti.
    Lyly-myrskyn tuhoja Eurajoen Luvialla marraskuussa 2024. Kuvituskuva.
    Lyly-myrskyn tuhoja Eurajoen Luvialla marraskuussa 2024. Kuvituskuva. Kuva: Hanna Lensu
    Metsä|Ympäristö
    16.9.202511:27
    Jukka Hämäläinen

    Yli sadan metsätutkijan kansainvälinen ryhmä kävi läpi lähes puoli miljoonaa metsäseurantatutkimusta 89 maasta ja viideltä eri mantereelta. He havaitsivat, että tärkein syy puiden kuolleisuuden kasvulle on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, jonka vaikutuksia ovat kuumuus, kuivuus, metsäpalot, myrskyt sekä hyönteistuhojen ja kasvitautien lisääntyminen.

    Suomesta tutkijaryhmään osallistui laserkeilauksen apulaisprofessori Samuli Junttila Helsingin yliopistosta.

    “Emme tiedä, kuoleeko maailman puista kymmenen vai viisikymmentä prosenttia ilmastonmuutoksen myötä”, hän toteaa tiedotteessaan.

    Puiden kuolleisuuden kasvu on hänestä huolestuttavaa paikallisten metsäekosysteemien kannalta, mutta myös siksi, että sen vaikutukset yhteiskuntin tunnetaan toistaiseksi huonosti.

    ”Esimerkiksi Suomessa puiden kuolleisuuden ymmärtäminen on erittäin tärkeää, kun halutaan tehdä päteviä kansallisia päästövähennystavoitteita ja suunnitella kestävää metsien käyttöä”, Junttila sanoo.

    Puuston hiilinielun ylläpito ja vahvistaminen ovat hänen mukaansa tärkeimpiä ilmastotoimia fossiilisista polttoaineista luopumisen ohella. Tarkka tieto puuston hyvinvoinnista on tässä keskeistä.

    ”Tarvitaan vähintään viiden vuoden seurantajaksoja, joissa voimme seurata yksittäisten puiden tarkkuudella, onko kyseinen puu elossa vai kuollut.”

    Samuli Junttila

    Junttilan johtama Global Ecosystem Health Observatory -tutkimusryhmä pyrkii tuottamaan tätä tarkkaa tietoa uusien satelliitti- ja ilmakuviin perustuvien tietokonekonenäkömenetelmien avulla.

    ”Tarvitaan vähintään viiden vuoden seurantajaksoja, joissa voimme seurata yksittäisten puiden tarkkuudella, että onko kyseinen puu elossa vai kuollut. Tämän pohjatiedon lisäksi on tärkeätä tietää paikallisten elinympäristöjen ominaisuuksista ja (koota) tietoja puiden iästä, koosta ja lajista, jotta voidaan päätellä miten puuston kuolleisuus etenee ilmaston yhä lämmetessä”, Junttila sanoo.

    Tutkimuksen edistyminen tekee puuston seurannasta koko ajan kattavampaa, mutta Junttilan mukaan samalla tarvitaan myös maastoseurantaa.

    Kansainvälisen metsätutkijoiden ryhmän artikkeli aiheesta julkaistiin New Phytologist -lehdessä.

    Lisää aiheesta
    • Ilmastonmuutos voi lisätä leväkukintoja. Kuvituskuva sinilevästä tältä vuodelta.

      Sää | Näin paljon ilmastonmuutos vaikutti heinäkuun hellejaksoon – kesän lämpöennätys 32,6 celsiusastetta

    • Seppo Vuokon mielestä ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus.

      Metsänhoito | Seppo Vuokko Audiomediassa: ”Nykyinen ilmastopoliittinen keskustelu ohittaa metsänomistajien näkökulman täysin”

    • Kuluneen elokuun maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 16,6 astetta, mikä on noin 0,5 astetta enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden keskimääräinen elokuun lämpötila. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER.

      Sää | Elokuu oli maailmalla mittaushistorian kolmanneksi kuumin mutta Euroopassa tavanomainen

    • Hakkuita hallitus ei esitä vähennettäväksi.

      Ilmastonmuutos | Tutkijoiden mukaan hallituksen ilmastostrategia on täysin riittämätön – MTK ja Metsäteollisuus ry sen sijaan kiittelevät

    Artikkelin aiheet
    ilmastonmuutos
    puiden kuolleisuus
    metsätutkimus
    satelliittiseuranta
    hiilinielu
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä