Varpusia on vähemmän kuin koskaan aiemmin
Monet pohjoisen lintulajit ovat kärsineet ilmastonmuutoksesta.
Varpunen kuvattuna Espoon Suvelassa maaliskuussa 2020. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa. Alkukesän pesimälintulaskentojen mukaan esimerkiksi varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin.
Vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka. Kulttuuriympäristöissä pesivien lajien kannanmuutokset voivat liittyä maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen.
Koko maassa erilaisissa metsissä esiintyvä pajulintu on vähentynyt viime vuosina rajusti. Alkukesän laskentojen mukaan niiden määrä pysyy nyt neljättä vuotta peräkkäin hyvin alhaisella tasolla. Pajulinnun pesimäkannasta on kadonnut 2000-luvun aikana kolmannes, mikä tarkoittaa noin kolmea miljoonaa pesivää paria.
Kannanmuutosten taustalla voivat olla esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset.
”Muutoksen syyt eivät ole selvillä, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen maankäyttö voivat heikentää Afrikassa ja Etelä-Euroopassa sijaitsevia talvi- ja muutonaikaisia levähdyskohteita”, pohtii Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Heikki Helle tiedotteessa.
Pohjoisen lajeista tunturikihuja, piekanoita ja suopöllöjä havaittiin hyvin vähän, mikä kertoo Helsingin yliopiston mukaan kehnosta ravintotilanteesta Ylä-Lapissa. Monien pohjoiseen vetäytyvien varpuslintujen, kuten sinirinnan, taantuminen näyttää laskentatulosten perusteella jatkuvan.
”Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen maankäyttö voivat heikentää Afrikassa ja Etelä-Euroopassa sijaitsevia talvi- ja muutonaikaisia levähdyskohteita.”
Eteläisiä lajeja esiintyi laskentojen mukaan puolestaan runsaasti. Erityisen runsaasti havaittiin esimerkiksi naakkoja, mustarastaita, peukaloisia ja tiltaltteja.
Eteläiset lajit eivät ole elinympäristövaatimuksiltaan tiukkoja, jolloin ne menestyvät monenlaisissa ympäristöissä sekä hyötyvät ilmastonmuutoksesta, tiedotteessa kerrotaan.
Leuto talvi oli eduksi joillekin Suomessa ja lähialueilla talvehtiville lajeille. Laskennoissa havaittiinkin selkeästi viime vuotta runsaammin muun muassa hippiäisiä ja puukiipijöitä.
Lintujen pesintöjen onnistuminen kuluvana kesänä selviää myöhemmin. Tähän vaikuttavat erityisesti kesän sääolosuhteet. Kylmä ja sateinen sää on yleensä linnuille haitaksi. Toisaalta myös pitkittynyt helle ja kuivuus voivat koetella joitakin lajeja.
Tiedot lintukantojen muutoksista perustuvat lintuharrastajien alkukesällä toteuttamiin pesimälintujen linja- ja pistelaskentoihin. Vuonna 2025 laskentoihin osallistui toista sataa lintuharrastajaa yli 300 kohteessa. Laskentoja koordinoivat Luomus ja BirdLife Suomi.
Linjalaskentoja on tehty vuodesta 1975 ja pistelaskentoja 1984 lähtien. Laskentojen toistaminen vuodesta toiseen paljastaa muutokset lintukannoissa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
