Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Seppo Kilpiäinen kertoo mittaus tulosten olevan koottuna vuoden 2026 aikana. Kuva: Harri Nurminen
Majakka ja transponderi ovat mullistaneet metsien mittauksen – kynä ja paperi jäivät historiaan
Metsien koealamittaukset yhdistävät perinteikkään käytännön tekemisen sekä modernit työvälineet. Tulosten keskiössä ovat metsänomistajat.TilaajalleHämeenlinna
Vesa-Matti Virtanen ja Sanna Mertsalmi inventoivat koealaa Hauholla. Kuva: Harri NurminenMikä ihmeen transponderi ja miten se liittyy metsien tietojen haalintaan?
Erikoiselta kuulostava laite on olennainen osa koealamittauksia, joita Metsäkeskus tekee tänä kesänä noin 20 eri alueella. Eräs näistä alueista on Hauhon pikkukylän lähistöllä, osapuilleen Tampereen ja Lahden välissä.
Täällä mittauksia tekevät nykyaikaisilla laitteistoilla metsäneuvojat Sanna Mertsalmi ja Vesa-Matti Virtanen.
He käyttävät koealamittauksiin lähinnä neljää erilaista vempelettä. Niihin lukeutuvat mittasakset, satelliittipaikannin, transponderit ja Vertex-mittari.
Puihin nauhalla kiinnitettävät, transpondereiksi kutsutut vempaimet lähettävät radiosignaaleita, jotka mittaavat etäisyyttä toisiinsa. Näin saadaan luotua tehokkaalla ajankäytöllä tarkka, operatiivisen tason kuva muun muassa puuston tiheydestä.
Inventoijien majakaksi kutsuma satelliittipaikanninmasto sekä transponderit tekevät yhteistyötä osittain samalla toimintaperiaatteella kuin perinteinen GPS: satelliittipaikannuksen avulla.
Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Seppo Kilpiäinen kertoo, että koealat päätetään itse ja ne perustuvat edellisen kierroksen inventointitietoon.
Keskeisimpinä tietosisältöinä koealamittauksista saadaan kunkin puun laji, maaperä- ja kasvupaikkatiedot, lämpötilat sekä puiden mittasuhteet pituuksien ja halkaisijoiden osalta.
Kilpiäisen mukaan koealan fyysisen inventoinnin tavoitteena on pyrkiä tarkempaan, ”kuviotason” tietoon ja siihen, että se on operatiivisesti hyödynnettävissä.
”Inventoinneista saatua tietoa voidaan hyödyntää hakkuisiin, metsäsuunnittelun pohjana ja hoitotöiden suunnitteluun”, Kilpiäinen toteaa.
Lisäksi koealamittauksista saatu tieto voi toimia alustavana pohjana mahdollisille puukaupoille.
Koealamittauksien haasteiksi metsäneuvojat Mertsalmi ja Virtanen mainitsevat paikoittain heikot verkkoyhteydet ja puomitiet. Lisäksi he kertovat veden olevan vihollinen elektronisille laitteille.
Kilpiäisen mukaan eräänä haasteena inventoinneissa on mittaajien vähyys sekä häirintä.
”Kyllä nämä vempaimet silti perinteikkään kynän ja paperin voittavat”, kaikki kolme summaavat yhdessä.
”Inventoinneista saamaa tietoa voidaan hyödyntää hakkuisiin, metsäsuunnittelun pohjana ja hoitotöiden suunnitteluun.”
Metsäkeskus inventoi ja ylläpitää metsävaratietoa lakisääteisenä tehtävänä. Yhtenä tavoitteena on saada avointa metsä- ja luontotietoa Metsään.fi-palveluun.
Inventoinnin piirissä on yhteensä noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää, ja uusien alueiden metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2026 aikana. Mittaajia ja metsäammattilaisia liikkuu kesäkauden aikana maastossa kymmenittäin.
Metsävaratiedon keruu perustuu kolmen menetelmän yhdistelmään: lentokoneesta tehtävään laserkeilaukseen, ilmakuviin ja maastossa suoritettaviin koealamittauksiin.
Tiedot eivät ainoastaan palvele metsänomistajia, vaan myös tutkimusta, suunnittelua ja luonnonsuojelua edistävää työtä. Metsäluonnon tuntemus paranee – ja samalla paranevat mahdollisuudet huolehtia metsistä kestävästi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
