Sinilevää voi nähdä nyt karuillakin järvillä – ilmiölle on luonnollinen selitys
Järvissä on sinilevää silloinkin, kun sitä ei näy, hydrobiologi Petri Horppila muistuttaa.Tilaajalle
Tyynellä säällä sinilevää voi kerääntyä loppukesästä ja alkusyksystä näkyville myös sellaisissa järvissä, joissa veden sinileväpitoisuus on pieni. Kuva: Henrik HohteriViime aikojen heikkotuulinen sää on tuonut sinileviä näkyviin monessa järvessä. Esimerkiksi Hämeessä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilta kertyi viime viikolla enemmän sinilevähavaintoja kuin yhdelläkään aiemmalla viikolla tänä kesänä.
Levää voi olla silmin havaittavissa myös karuissa järvissä.
Loppukesän ja syksyn sinilevähavainnot voivat pelästyttää ihmisiä, jotka ovat mieltäneet oman rantansa ”puhdasvetiseksi”.
”Sinilevät kuuluvat järvien luonnolliseen eliöyhteisöön, mutta liiallinen ravinnekuormitus voi pahentaa niiden aiheuttamia ongelmia”, sanoo Hämeen ely-keskuksen hydrobiologi Petri Horppila.
Leviä on järvessä silloinkin, kun niitä ei näy, Horppila muistuttaa.
Alkukesästä sinilevät pysyttelevät pinnan alla, jossa auringonsäteily ei ole niille liian voimakasta.
Loppukesästä ja syksystä sinileviä näkyy pinnalla useammin, koska ne menettävät ikääntyessään syvyydensäätelykykynsä.
Sinileviä voi kohota pinnalle vielä lokakuussakin.
”Yhdessä paikassa rannalla nähtävä levä on kuitenkin alun perin kasvanut järvivedessä hajallaan.”
Karulla järvellä sinilevää on yleensä vesilitraa kohti hyvin vähän. Toisaalta karuilla ja kirkasvetisillä järvillä valo tunkeutuu syvemmälle veteen kuin tummemmissa humusjärvissä. Näin leviä voi kirkasvetisissä järvissä esiintyä paksummassa vesikerroksessa kuin tummavetisissä.
Vanhenevaa sinilevää voi tyynellä säällä alkaa kohota pintaan suurella, karulla järvenselällä suurista vesimassoista useiden neliökilometrien alalta.
Jos tuuli alkaa tämän jälkeen koota levää jollekin tuulen alapuoliselle rannalle, sitä voi vähitellen kerääntyä yhteen paikkaan niin paljon, että se voidaan nähdä.
”Yhdessä paikassa rannalla nähtävä levä on kuitenkin alun perin kasvanut järvivedessä hajallaan. Tässä vaiheessa sitä ei juuri paljain silmin havaita.”
Sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Kun tuulen suunta muuttuu, pinnalla olevaa sinilevää alkaa kulkeutua jollekin toiselle rannalle. Jos tuuli voimistuu, levä voi hajaantua veteen niin ettei sitä enää voi nähdä.
Horppilan mukaan yksittäisestä sinilevähavainnosta ei voi päätellä, että järven tila olisi menossa huonoon suuntaan. Eri asia on, jos havainnot alkavat toistua ja runsastua.
Sinilevän esiintyessä runsaana vedessä ei kannata uida.
Uimavedestä sinilevän voi havaita ottamalla kirkkaaseen lasipurkkiin vettä ja antamalla sen seistä muutaman tunnin ajan. Jos pintaan nousee vihertävä kerros hiukkasia, kyse on todennäköisesti sinilevästä.
Juttua muokattu 8.9.2025 klo 10.21.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
