Vääräniemen ”esperantosatumetsässä” on puisia eläinhahmoja, linnunpönttöjä ja lasten kirjoittamia esperantonkielisiä satuja. Kuva: Heikki Ketola
Metsäkylän kasvatti hurahti esperantoon – keinotekoisessa kielessä kiehtoo sen helppous ja loogisuus
Aini Vääräniemi Taivalkosken Metsäkylästä opettaa esperantoa kansalaisopistossa ja kutsuu kansainvälisiä vieraita Esperantometsäänsä.
Esperanton kieli on tuonut Aini Vääräniemelle paljon kansainvälisiä ystäviä. Kun muista maista käy esperantisteja vierailulla, he saavat valita metsästä oman maansa nimikkopuun, joka varustetaan kyltillä. Kuva: Heikki KetolaAini Vääräniemi kuvailee esperantoa helpoksi ja nerokkaaksi kieleksi.
”Yhdestä sanasta voi muodostaa 40 eri sanaa”, hän kertoo.
Esimerkiksi varma tarkoittaa lämmintä. Kun siihen lisätään vastakohtaa tarkoittava mal-etuliite, saadaan malvarma, joka tarkoittaa kylmää. Arbo tarkoittaa puuta ja arbaro puujoukkoa eli metsää.
”Kaikki substantiivit loppuvat o-kirjaimeen, adjektiivit aahan ja adverbiaalit eehen. Sanasta näkee heti, mihin sanaluokkaan se kuuluu, vaikka merkitystä ei tietäisi”, Vääräniemi innostaa.
Kyseessä on puolalaisen Ludoviko Zamenhofin luoma keinotekoinen kieli, joka on saanut vaikutteita niin romaanisista kuin slaavilaisista kielistä. Sitä käytetään esimerkiksi siltakielenä eri kielten välillä
”Esperanto on ystävyyden kieli. Maailma avautuu, kun osaa esperantoa.”
Taivalkosken Metsäkylässä asuva Vääräniemi hurahti esperantoon jo 14-vuotiaana.
”Olin jo lapsena kiinnostunut kielistä ja ulkomaista. Tilasin kurssivihkosia ja opiskelin niitä itse ja kavereiden kanssa.”
Kun esperantokurssia mainostettiin, hän tilasi taas oppimateriaalit ja aloitti opinnot. Hän kävi vuonna 1999 intensiivikurssin Tampereella ja alkoi opettaa esperantoa muille Taivalkosken kansalaisopistossa.
Vääräniemi omistaa siskonsa kanssa Arbaro de Zamenhofiksi nimetyn esperantosatumetsän, joka on suojeltu.
Kun muista maista käy esperantisteja vierailulla, he saavat valita metsästä oman maansa nimikkopuun.
”Esperanto on ystävyyden kieli. Maailma avautuu, kun osaa esperantoa.”
Vieraat kielet kiinnostivat Vääräniemeä jo teini-ikäisenä. Nykyään hän opettaa esperantoa Taivalkosken kansalaisopistossa. Kuva: Heikki KetolaHarrastus on kuljettanut Vääräniemeä muun muassa esperanton maailmankongresseihin Kroatiaan, Islantiin, Tanskaan, Ranskaan, Ruotsiin, Hollantiin ja Liettuaan.
Seuraava kongressi olisi Tansaniassa. Sinne lähtemistä hän epäröi kuumuuden vuoksi.
Vääräniemi toimii Oulun Esperantoyhdistyksen puheenjohtajana ja kutsuu kaikki kiinnostuneet viettämään Suomen Esperantoliiton talvipäiviä maaliskuussa Ouluun.
Sarjassa esitellään erikoisia harrastuksia.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
