Hyytelösammaleläin kelpaa kalojen ravinnoksi mutta leviää takertumalla veneiden köysiin

Hyytelösammaleläin tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdäänkin yleensä loppukesästä vesien lämmetessä.

Tämä johtuu siitä, että viileämpien vesien aikaan laji esiintyy noin millimetrin halkaisijaltaan olevassa lepo- tai leviämismuodossaan, joita kutsutaan statoplasteiksi.

Kun vedet loppukesästä lämpenevät, statoplastit muodostavat jopa tuhansista sammaleläinyksilöistä koostuvia hyytelömäisiä yhdyskuntia, jotka voivat kasvaa jopa puolen metrin kokoisiksi.

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittaman hankkeen aikana selvisi muun muassa, että kalat käyttävät sekä statoplasteja että hyytelösammaleläinyhdyskuntia ravinnokseen.

Kalat voivat siis rajoittaa lajin esiintymistä, mutta toisaalta ne myös levittävät vieraslajiksi määriteltyä hyytelösammaleläintä. Levittäminen on mahdollista siksi, että statoplastit näyttäisivät kulkeutuvan vahingoittumattomina kalojen ruuansulatuselimistön läpi.

Hyytelösammaleläinyhdyskuntien havainnointi on haastavaa etenkin suurissa vesistöissä. Lajin esiintymistä voitiin kartoittaa kuitenkin keräämällä niitä keinotekoisilla alustoilla. Samalla havaittiin, että keräinlevyjäkin tehokkaammin statoplastit takertuivat niiden kiinnitysnaruihin.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi veneiden ankkuriköydet edesauttavat lajin leviämistä. Tämän takia etenkin suojaisilla lahtialueilla sijaitsevat satamat voivat tarjota hyvät olosuhteet lajin levittäytymiselle.

Hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä on tutkittu Pirkanmaan alueella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa.