Runsaana esiintyessään hyytelösammaleläin voi tarttua esimerkiksi kalapyydyksiin, veneisiin ja laiturirakenteisiin tai tukkia vedenottoputkia. Kuva: Antti Kanninen
Hyytelösammaleläimet kannattaa kerätä pois mökkirannasta ‒ pallomaiset muodostelmat voivat kasvaa jopa 40-senttisiksi
Lajia on havaittu Vuoksen vesistössä, Pirkanmaalla Pyhäjärven eteläosissa ja Lempäälän kanavan lähettyvillä sekä Vanajaveden vesistössä Hattulassa ja Hämeenlinnassa.
Suomessa havaittujen yhdyskuntien koko on vaihdellut muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin. Kuva: Antti KanninenPohjois-Amerikasta Suomeen levinnyt hyytelösammaleläin valtaa alaa Suomen vesistöistä vauhdilla.
Tänä vuonna esimerkiksi Vanajaveden vesistössä Hattulan seudulla on havaittu lajia paljon runsaammin kuin esimerkiksi viime vuonna. Ensimmäinen vahvistettu havainto tehtiin Hämeenlinnan seudulla viime vuonna.
Aikaisemmin havaintoja on tehty Suomessa Vuoksen vesistön lisäksi Pirkanmaalla Pyhäjärven eteläosissa ja Lempäälässä Lempäälän kanavan lähettyvillä.
Suomeen vieraslaji on saattanut levitä alun perin vesilintujen tai laivojen painolastivesien mukana.
Sammaleläimet ovat vedessä eläviä selkärangattomia eläimiä. Hyytelösammaleläin on yksi monista sammaleläimistä. Myös Suomessa tavataan muita sammaleläimiä.
Hyytelösammaleläin on makeassa vedessä elävä sammaleläinten yhdyskunta, joka voi koostua jopa tuhansista yksilöistä. Yhdyskunnat suodattavat ravintonsa vedestä. Sammaleläimet ryhmittyvät pallomaisen, hyytelömäisen muodostelman pintaosiin.
Suomessa havaittujen yhdyskuntien koot ovat vaihdelleet muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin.
Hämeen ely-keskuksen luonnonvarayksikön johtava asiantuntija Riitta Ryömä kertoo, että ainakin teoriassa hyytelösammaleläin voi uhata Suomen alkuperäislajeja.
”Se voi viedä elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa koko järven ekosysteemiin.”
Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Laji talvehtii lisääntymissoluina, joista alkaa seuraavana kesänä muodostua uusia yhdyskuntia. Lisääntymissolut kestävät jäätymisen ja kuivumisen, mikä mahdollistaa lajin tehokkaan leviämisen.
Runsaana esiintyessään hyytelösammaleläin voi tarttua esimerkiksi kalapyydyksiin, veneisiin ja laiturirakenteisiin tai tukkia vedenottoputkia. Ihmiselle laji ei kuitenkaan ole vaarallinen.
Jos sammaleläintä löytää omasta mökkirannasta, yhdyskunnat kannattaa kerätä pois. Kerätyt yhdyskunnat voi kompostoida tai haudata maahan. Veneet, kalastusvälineet ja sup-laudat kannattaa puhdistaa etenkin jos niitä siirretään vesistöstä toiseen.
Hämeen ely-keskus toivoo, että tiedot hyytelösammaleläinhavainnoista kirjataan ylös Vieraslajit.fi-sivustolle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
