Berliinissä mielenkiintoinen villieläinjahti – eksoottinen karkulainen paljastui lopulta Suomessakin tavattavaksi lajiksi
Alunperin Berliinissä uskottiin olevan leijonan karkuteillä.
Berliinin villieläinjahdin päähenkilö olikin lopulta villisika. Kuvituskuva. Kuva: Rami MarjamäkiViime viikolla Berliinissä tapahtui mielenkiintoinen villieläimen etsintäoperaatio, jonka aikana etsittävän eläimen lajikin vaihtui.
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä sikäläinen poliisi sai ilmoituksen, jossa kaksi ihmistä oli nähnyt leijonan villiasian perässä. Tapahtumapaikkana oli katu Kleinmachnowissa Berliinin lähellä.
Kyseessä uskottiin olevan aidosti leijona silminnäkijävideon perusteella.
Saksalaislehti Bild uutisoi, että leijona olisi voinut kuulua Remmo-klaanina tunnetulle suvulle.
Kyseinen suku on saksalaislehden mukaan syyllistynyt useisiin rikoksiin. Sukuun kuuluvia asuu juuri tapahtumapaikalla eli Kleinmachnowissa.
Leijonaepäilyjä vahvisti Bildin mukaan suvun johtajan pojan Instagram-tarinajulkaisu. Siinä hän kysyi tietoa väitetyn leijonan liikkeistä.
Bild kertoi klaanin johtajan pojan julkaisseen torstaina Instagramin tarinat-osiossa tekstin, jossa hän pyysi tietoa väitetyn kissapedon liikkeistä.
”Jos joku tietää jotakin, kertokaa minulle ensin, ja sitten viemme leijonan takaisin aitaukseensa, ennen kuin joku idiootti ampuu sen”, Remmo-klaanin johtajan poika kirjoitti Instagram-tarinaansa.
Leijonajahti kuitenkin kuivui kasaan jo perjantaina, kun tapahtumapaikan Kleinmachowin pormestari Michael Grubert kertoi tiedotustilaisuudessa kyseessä olevan todennäköisesti leijonan sijasta villisika.
”En usko, että itse erehtyisin”, toteaa kokenut villisikojen metsästäjä Jan Ylhäinen nauraen Iltalehdelle.
Ylhäinen luettelee monia erovaisuuksia villisian ja leijonan välillä.
”Jos nyt ensimmäisenä puhutaan kropasta, niin villisika on huomattavasti lyhyempi ja matalampi ja muodoltaan etupäästä korkeampi, kun leijona on notkoselkäinen, hän perustelee.
Hännät ovat myös selvästi erilaiset kahden nisäkäslajin välillä
”Leijonalla on huomattavasti pitempi häntä, joka on tasapaksu alusta loppuun. Villisialla häntä on lyhyempi, se roikkuu yleensä suoraan alaspäin ja sen päässä on tupsu”, Ylhäinen lisää Iltalehdelle.
”Villisika kulkee pää alhaalla enemmälti. Kärsä on huomattavasti selkälinjaa alempana. Leijona taas oman näkemykseni mukaan kulkee pää selkälinjan kanssa samalla tasolla tai jopa ylempänä”, hän jatkaa.
Ulkoisten tuntomerkkien lisäksi Ylhäinen sanoo Iltalehdelle eläimen käyttäytymisen olleen myös oleellinen seikka.
”Berliinin kaupunkialueella elävät villisiat ovat tottuneet ihmisvilinään aivan eri tavalla kuin leijona, joka olisi todennäköisesti reagoinut voimakkaammin”, hän perustelee.
”Jo lähtökohtaisesti ihmettelin, mistä he ovat saaneet päähänsä, että se on leijona”, Ylhänen lopettaa.
Juttua muokattu 24.7.2023 klo 12.07 uudella kuvituskuvalla.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
