
Tieto afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisestä valtakuntaan saavutti Kaakkois-Suomen metsäväen toden teolla perjantaina iltapäivällä, kun Ruokavirasto ilmoitti rajoitusalueesta. Kaikki metsätyöt alueella kiellettiin.
”Sen enempää tietoa ei sitten oikein olekaan”, sanoo haminalaisen Hakkuuhaukat oy:n yrittäjä Kai Kotola.
Hakkuuhaukoilta jäi rajoitusalueelle kaksi harvesteria ja kaksi ajokonetta.
”Koneet huilailee metsän reunassa eikä mitään saa tehdä. Kuljettajat joutuivat jäämään kotiin”, Kotola kertoi maanantai-iltana.
Koneet saa hakea alueelta, mutta ne pitää desinfioida. Kotolalla ei ole tietoa, miten se tehdään.
Hän ei ole vielä laskenut, millaista vauhtia tappiota yritykselle kertyy.
”Merkittävä se on joka tapauksessa. En tiedä, joudutaanko kuljettajat lomauttamaan. Nyt tarvittaisiin lisätietoa siitä, pystyvätkö yhtiöt työllistämään meitä muilla alueilla vai jäävätkö koneet parkkiin.”
Tilanne koskettaa monia muitakin metsäalan ammattilaisia rajoitusalueella eli Virolahdella, Miehikkälässä ja Lappeenrannan eteläisessä osassa.
”Muutama kuljettaja muista yrityksistä on jo kysynyt meiltäkin töitä. Tilanne on kaikkien osalta hankala.”
Kotolalle afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen oli täysin odottamatonta.
”Olin kuullut siitä, mutta ei minulla ole käynyt mielessäkään, että siitä voisi koitua tällaisia rajoituksia.”
”Kyllä tämä on todella iso asia metsäalallekin.”
Miehikkälässä asuvalle ja metsää omistavalle maanviljelijä Eetu Värrille ASF:n tulo Suomeen ei sen sijaan ollut yllätys.
”On osattu odottaa. Tuttavapiirissä on metsästäjiä, jotka ovat seuranneet tilannetta. Metsästäjäthän ovat toimittaneet viranomaisille villisioista otettuja näytteitä jo jonkin aikaa. Viime kesänä Lappeenrannassa järjestettiin valmiusharjoitus.”
Värrikin kuuli Suomen-tartunnasta ensin mediasta, ja sen jälkeen hän sai tietoa Metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtajalta, koska kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Yhdistys toimi nopeasti ja pysäytti metsätyöt alueellaan. Värri on huolissaan niistä metsänomistajista, jotka eivät kuulu yhdistykseen tai ole metsäyhtiöiden informaation piirissä.
”En tiedä miten Ruokavirasto aikoo varmistaa tiedonkulun kaikille alueen metsäalan toimijoille”, hän toteaa.
Värrin käsityksen mukaan rajoitusalueella ei ollut ruuhkaisin hakkuuaika käynnissä rajoitusten tullessa – tosin hänellä itsellään hakkuu jäi kesken.
”Rantapalstan hakkuun kanssa on ollut hankalaa. Ensin se oli alkukesän jäissä lintujen pesinnän takia ja nyt, kun päästiin hakkaamaan, tuli tämä.”
Myös Kotolan ja hänen työntekijöidensä kannalta afrikkalainen sikarutto tuli pahaan aikaan. Metsä Group ilmoitti keväällä vähentävänsä hakkuukumppaniensa määrän 250:stä sataan, ja sopimuksen irtisanominen osui myös Hakkuuhaukkoihin. Työt Groupille loppuvat lokakuussa.
Värri korostaa, että asiat on otettava sellaisina kuin ne ovat, ja toteaa, että monella on paljon ikävämpi tilanne kuin hänellä.
”Kyllä tämä on todella iso asia alueen metsäalan kaikille toimijoille. Aika näyttää, miten se alkaa vaikuttaa, jos tilanne venyy kuukausitolkulla. Hirvittää monessa mielessä, ei ainoastaan metsänomistajana vaan myös alan luottamushenkilönä. Yksi possu jos menee tartuntavyöhykkeen läpi, niin alue voi kasvaa.”
Värri huomauttaa, että rajoitukset koskevat myös viljanviljelijöitä.
”Täällä moni viljelee ohraakin, ja sitä on mennyt viljanostajien kautta sikojenkin ravinnoksi. Nyt näitä tuotteita ei saa sikaloihin toimittaa.”
Mahdollisten tappioiden korvausasiat eivät ole vielä käyneet Värrin mielessä.
”Se tulee varmaan aikanaan. Hakkuupalstallani on todella hyviä mäntypuita, ja todennäköisesti sinne tulee tuulenkaatoja hakkuiden viivästyessä. Valtio varmasti parhaalla tavalla korvaukset miettii. Tärkeintä on nyt, että eri toimijoiden yhteistyöllä tauti saadaan pysäytettyä nopeasti pienelle alueelle.”
Myöskään Kotola ei ole ajatellut korvauksia.
”Mutta totta kai sellaiset pitää tulla, että liiketoiminta pysyy käynnissä”, hän pohtii.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
