Riistakameran sijoitteluun liittyy paljon väärää tietoa – Näin Poliisihallitus linjaa

Riistakameran sijoittamiseen liittyy paljon epätietoisuutta. MT kysyi Poliisihallituksen linjauksia asiassa. Kysymyksiin vastasi Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.

Arvelin kertoo, että keskeinen kuvaamista rajoittava säännös on salakatselua koskeva rikostunnusmerkistö.

”Omalle pihalle riistakameran saa asettaa, mutta kameran suuntaamisessa tulee huomioida se, että naapurin pihaa ei saa kuvata ilman lupaa. Naapurin piha on kotirauhan suojaama paikka.”

Arvelinin mukaan rikoslain 24. luvun kuudennen pykälän mukaan salakatselua on se, jos oikeudettomasti teknisellä laitteella kuvaa tai katselee kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä. Laittomasta kameravalvonnasta voi saada salakatselutuomion.

Eläinten, esineiden, rakennusten tai muun ympäristön kuvaaminen ei ole salakatseluna rangaistavaa, joten metsään voi asentaa huoletta riistakameran. Riistakameran asentamiseen pitää kuitenkin aina olla maanomistajan lupa, koska kiinteistön omistajan perustuslaissa turvattuun omaisuuden suojaan kuuluu oikeus määrätä kiinteistön käytöstä.

Eläinten kuvaaminen metsässä on sallittua. Maanomistajan lupa kuvaamiselle täytyy kuitenkin olla.  Kuva: Lukijan kuva

Omaa yksityistä tietäkin saa kuvata, koska yksityinen tie tai yksityistie ei ole sen paremmin kotirauhan kuin julkisrauhankaan suojaama paikka. Sen sijaan kenelläkään ei ole oikeutta sijoittaa omaa kameralaitteistoa vaikkapa torin laidalle kuvaamaan torielämää.

”Tähän tarvitaan alueen omistajan tai haltijan lupa, koska kameran sijoittaminen alueelle ilman lupaa loukkaa tämän omaisuuden suojaa. Ihan samalla periaatteella kukaan ei saa pysäköidä ajoneuvoaan toisen alueelle ilman lupaa.”

Kameroiden käyttöä suunnittelevan on hyvä tiedostaa salakatselua koskevan lainsäädännön lisäksi myös henkilötietolain olemassaolo. Valvontakameran tallenne muodostaa nimittäin määrätyissä olosuhteissa henkilörekisterin.

Arkistokuvassa Sakari Raappana tarkastamassa riistakameran toimintaa. Kuva: Rami Marjamäki

Julkisilla paikoilla usein näkyvät, kameravalvonnasta ilmoittavat tarrat liittyvät henkilötietolain vaatimuksiin. Vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta kotipihaan, joten omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä. Mikään ei tarrojen ja kylttien kiinnittämistä kuitenkaan kiellä.

Kameravalvonnasta kertominen riippuu kerättyjen tietojen käyttötarkoituksesta. Jos kerääminen tapahtuu yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitaloutta koskevassa toiminnassa, ei kuvaamisesta tarvitse ilmoittaa.

”Ilmoittamisella on usein myönteisiä vaikutuksia vaikkapa turvallisuuden kannalta”, Arvelin muistuttaa.

”Jos kuvaamisella kerättyjen tietojen käyttötarkoitus ei ole yksityinen, kuvaamisesta on ilmoitettava. Ensinnäkin ilmoituksella annetaan viesti, että alueella tai paikassa on kameravalvonta. Toiseksi ilmoituksella kerrotaan, että tietoja kerätään. Tällöin kuvatulla eli rekisteröidyllä on tietosuojalainsäädännössä turvatut rekisteröidyn oikeudet.”