
Pirkkalan kunnan suunnitelmat metsäekologisesta verkostosta perustuvat maakuntakaavaan.
Samanlaisia verkostosuunnitelmia on piirretty Pirkkalan lisäksi jo Kangasalle.
Kangasalalainen metsäomistajan, haja-astutusalueella asuvan Henri Laitisen neljän hehtaarin metsäpalstan kohdalle on piirretty viherkäytävä.
Hän on suunnitelmista huolissaan.
”Käytännössä se tarkoittaa käsittääkseni sitä, että jos kaava menee läpi, sieltä ei saa esimerkiksi hakata itselle polttopuita enää”, Laitinen kertoo.
”Aika kova arvonalenema tehtäisiin vain poliittisella päätöksellä. Se on aika pelottava piirre.” Henri Laitinen
Laitista kismittää se, että maanomistajia ei ole tiedotettu strategioista millään tavalla.
”Nämä pitää itse jostain kunnan ilmoitustaululta ymmärtää huomata.”
Laitisen mukaan kaavan läpimeno tarkoittaisi myös, että maa-alalla ei ole enää mitään arvoa.
”Paljonko siitä kompensoidaan? Se on mielestäni aika suuri kysymys.”
Monilla, varsinkin nuorilla, on maa-alueesta velkaa, Laitinen muistuttaa. Niin on hänellä itselläänkin.
”Aika kova arvonalenema tehtäisiin vain poliittisella päätöksellä. Se on aika pelottava piirre.”
”Jos jossain kasvukeskuksessa on metsätön tai viherkäytävätön alue, niin ei maailma siihen lopu.”
Laitinen ymmärtää kyllä vihreät arvot, mutta tässä tapauksessa ei hänen mielestään ole logiikkaa.
”Usein unohdetaan se, että joku omistaa sen maan. Ei sitä voida noin vain sosialisoida.”
Suomessa metsät eivät lopu kesken.
”Jos jossain kasvukeskuksessa on metsätön tai viherkäytävätön alue, niin ei maailma siihen lopu”, hän lataa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
