Suomalaisten metsäsuhteeseen kuuluu puiden kaataminen, mutta osa pitää metsiä myös pyhinä

Metsäsuhde on syvälle juurtunut osa suomalaisuutta. Toisaalta siihen sisältyy myös ristiriitoja, kun metsiä sekä pidetään pyhinä että hakataan teollisuuden tarpeisiin.

Metsä on suomalaisille paitsi resurssi ja toimeentulon lähde myös paikka, josta ammennetaan hyvinvointia ja jossa tunnetaan erityistä yhteyttä luontoon. Metsiin on liittynyt myös pyhyyttä.

”Metsiin mennään puita kaatamaan, sienestämään, rentoutumaan, retkeilemään. Metsät saatetaan kokea myös pyhiksi, vaikkei asiaa sanallistettaisi aivan niin”, vahvistaa dosentti Tiina Äikäs Oulun yliopistosta.

Metsäsuhteen perintöä on tutkittu vasta vähän, sillä siihen liittyvät arvot on usein otettu annettuina. Äikäs johtaa juuri alkanutta Pyhät metsät ympärillämme -tutkimushanketta, jossa selvitetään metsäsuhteemme rakentumista ja sen roolia yhteiskunnallisessa metsäkeskustelussa.

Tutkijat selvittävät, miten pyhyyden kokemus ja rituaalit ovat muovanneet metsäsuhdettamme sukupolvien aikana.

Tutkimus yhdistää tieteellisiä ja taiteellisia lähestymistapoja, mikä auttaa luomaan taustaa keskustelulle, jossa erilaiset arvot ja ihanteet ovat usein törmäyskurssilla. Se kannustaa pohtimaan, mikä metsissä on pyhää ja miten voimme arvostaa metsää myös tulevaisuudessa.

Metsiin on liittynyt myös pelon kokemuksia. Kuva: Jouni Turunen

Muinaishaudat, uhripaikat ja kansatarinat kertovat metsän pyhiksi koetuista paikoista. Menneisyydessä metsä oli myös paikka, jossa ihmiset kohtasivat yliluonnollisen, pelon ja pyhyyden kokemukset.

”Metsiin liittyvät rituaalit ja uhripaikat olivat osittain jopa vielä 1900-luvun alussa osa jokapäiväistä elämää ja kytkeytyivät metsän tarjoamiin resursseihin ja sen vaarallisuuteen. Samaan aikaan metsä sekä suojeli että muodosti tuntemattoman uhkan”, toteaa Äikäs.

Tutkimuksessa pyritään jäljittämään näitä paikkoja ja toimintatapoja esihistoriallisista ajoista alkaen. Näin rakennetaan kokonaiskuva siitä, miten suomalainen metsäsuhde on muuttunut ja mikä osa siitä on pysynyt vahvana osana identiteettiämme.

Tutkimus yhdistää aineistoa maisema-arkeologiasta kansanperinteeseen ja taiteeseen. Haastattelujen, paikkatietoanalyysien, perimätietoaineistojen, arkeologisten löytöjen ja taiteellisten menetelmien avulla tutkijat hahmottavat metsään liittyviä tunteita.

Haastateltavat pääsevät metsään kertomaan omasta metsäsuhteestaan, mikä mahdollistaa metsän kokemisen moniaistisuuden ja tunne-elämyksen.

Tulosten avulla suomalaiset voivat tunnistaa omassa metsäsuhteessaan sekä historian että jatkuvuuden, joka ulottuu menneisyyden pyhistä metsistä tämän päivän luontoarvoihin ja metsien hyvinvointivaikutuksiin.

Pyhät metsät ympärillämme -hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja se toteutetaan Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.