• Metsänomistajista on tullut pohjasakkaa – edes murhaajaa ei julisteta syylliseksi kaikkiin muihin rikoksiin

    Metsässä lähtökohta on, että mitään ei vaaranneta eikä heikennetä. Ja erittäin usein siinä myös onnistutaankin, kirjoittaa Suvi Kokkola.
    Tilaajalle
    Jos täytyy rakentaa infraa tai uusia rakennuksia, luontoarvoilla ei juurikaan ole väliä, vaikka siellä tuho on totaalinen. Metsän osalta koko ala on julistettu raakkutapauksen yhteydessä läpeensä mädäksi, kirjoittaa Suvi Kokkola.
    Jos täytyy rakentaa infraa tai uusia rakennuksia, luontoarvoilla ei juurikaan ole väliä, vaikka siellä tuho on totaalinen. Metsän osalta koko ala on julistettu raakkutapauksen yhteydessä läpeensä mädäksi, kirjoittaa Suvi Kokkola.  Kuva: Timo Heikkala
    Metsä|Metsäpolitiikka
    8.10.202421:30
    Kolumni
    Suvi Kokkola

    Metsänomistajat ovat rahanahneita ja häikäilemättömiä ympäristörikollisia. Pohjasakkaa. Koko metsäala on läpensä mätä. Ainoastaan raha ratkaisee. Meninkin lukemaan valtakunnan luetuimman lehden lukijakommentteja raakku-casen jälkeen. Fiilis oli samaan aikaan surullinen, toivoton ja vihainen.

    Raakku-case oli erittäin valitettava ja tuomitsen sen täysin. En kuitenkaan ole huomannut, että edes murhaajaa tuomittaisiin julkisuudessa välittömästi rikolliseksi kaikkiin muihinkin rikoksiin. Metsäalan toimijoille näin tehtiin. Ensin syytettiin Stora Ensoa, mutta melko pian osansa saivat kaikki. Yleensä rikoksissa viranomainen suorittaa tutkinnan ja lopulta jakaa tuomiot.

    Eikä mennyt pitkään, kun Yle alkoi etsiä lukijoiden havaintoja luonnonsuojelusäännösten vastaisesta toiminnasta metsäalalta. Pohdin, että kuinkahan moni lukija tuntee luonnonsuojelusäännökset? Toivottavasti edes toimittaja perehtyy niihin ennen kuin lähtee tekemään skandaaliuutista näiden havaintojen pohjalta.

    Ihmisten kaksinaismoralismi jaksaa ihmetyttää.

    Metsäala on kuulemma läpeensä mätä, mutta onneksi suomalaisen metsäpolitiikan vallankäyttöä tutkivassa hankkeessa, jota Koneen säätiö rahoittaa, saadaan luultavasti pian selville muun muassa miksi julkisella kritiikillä on niin vähän vaikutusta suomalaiseen metsäpolitiikkaan. Anna kun arvaan ihan ilman tutkimusta. Olisiko perustuslailla ja omaisuuden suojalla jotain tekemistä asian kanssa?

    Ihmisten kaksinaismoralismi jaksaa ihmetyttää. Jos täytyy rakentaa infraa tai uusia rakennuksia, luontoarvoilla ei juurikaan ole väliä, vaikka siellä tuho on totaalinen. Metsässä lähtökohta on, että mitään ei vaaranneta eikä heikennetä. Ja erittäin usein siinä myös onnistutaankin. Jos kuitenkin tuuli kaataa kaikki puut vaikkapa lähteen ympäriltä, niin syyllinen löytyy kyllä. Kuinka moni on nähnyt julkisilla varoilla rahoitetun laitoksen kysyvän, oletko havainnut terveydenhuoltolain rikkomuksia? Ketäpä ne kiinnostavat. Ihmisiä nyt kuolee päivittäin muutenkin.

    Maailman onnellisimman kansan keskuudessa vain epäonnistumiset nostetaan esille.

    Surullisinta tämän hetken keskustelussa on, että täällä maailman onnellisimman kansan keskuudessa vain epäonnistumiset nostetaan esille. Niiden puuttuessa kaivetaan tarvittaessa tapauksia, joissa ei ole tapahtunut mitään ekologista vahinkoa, mutta ne eivät miellytä silmää. Harmittaa kaikkien niiden metsäammattilaisten ja metsänomistajien puolesta, jotka päivittäin pohtivat ja toteuttavat luonnonhoitotoimia. Kyllä he toki samalla myyvät puuta, suunnittelevat työmaita, avustavat puukaupoissa tai hakkaavat puita. Niin kuuluukin olla, sillä metsä on edelleen toimeentulon lähde erittäin monelle ja välillisesti ihan kaikille suomalaisille.

    Kirjoittaja on MT Metsän kolumnisti.
    Lisää aiheesta
    • Erikoisemmat puulajit, yhtenä niistä visakoivu, vaativat usein paljon työtä kasvatusvaiheessa.

      Talous | Tein keväällä visakoivusta polttopuuta

    • Metsänkasvatus on paperilla yksinkertaista. Todellisuudessa taimikot kohtaavat tuhoja, joista suurimpia aiheuttaa hirvi.

      Metsänhoito | Onko tavoitteena kasvattaa Suomen metsissä tukkia vai hirven ruokaa?

    • Kymppipykälän kohteet suojataan metsissämme hyvin edelleen.

      Metsänhoito | Pari sanaa ei tee lainsuojattomaksi – laki suojaa puronvarret ja lähteet edelleen

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin