”Luonto oli siinä hetken ja siitä maksettiin vuokraa, lopulta se tuhottiin” – sopivatko määräaikaiset sopimukset suojeluun?

Neuvottelut EU:n ennallistamisasetuksesta ovat kesken. Euroopan parlamentin, jäsenmaiden neuvoston ja komission kolmikantaneuvottelut jatkuvat tällä viikolla.

Ennallistamistoimien rahoitus on yksi avoin kysymys.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola muistuttaa, että ennallistamistyö olisi luultavasti veronmaksajien rahoilla tehtävää julkisrahoitteista työtä. Se korvaisi markkinalähtöisen työn, jossa rahoitus tulee esimerkiksi ulkomaisilta teollisuuden tuotteiden ostajilta.

Luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen metsäkeskuksesta huomauttaa, että valtion talouden tilanne ei ainakaan tällä hetkellä jousta isompiin lisärahoituksiin.

Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho toivoo ennallistamiseen yksityistä rahoitusta. EU:n asetuksen velvoitteet koskevat valtiota. Jos valtio saisi innostettua yrityksiä hyvittämään haittojaan luonnolle enemmän kuin yritykset niitä tuottavat, ylikompensaatio voisi hyödyttää valtiota.

Yksityisille metsänomistajille tarvittaisiin myös porkkanaeuroja, sanoo Raatikainen.

Itse ennallistamistyö ei maksaisi maanomistajalle mitään. Ennallistaminen kuitenkin tarkoittaa, että metsästä ei tule enää tuloja.

”Tulonmenetykset ovat isoja esimerkiksi korpikohteilla.”

Maanomistaja voi hakea ennallistamiseen ja luonnonhoitoon ensi vuonna tukea uudesta metsätalouden kannustejärjestelmä Metkasta. Luonnonhoitotukea myönnetään palveluntarjoajien toteuttamaan työhön.

Kotiahosta luonnonarvojen hoitaminen määräaikaisilla sopimuksilla, esimerkiksi Metkassa, ei ole kustannustehokasta.

Menneet investoinnit menetetään, jos määräaikaisia sopimuksia pitää lopettaa budjettileikkausten takia tai maanomistajan mielen muuttuessa.

”Luonto oli siinä hetken ja siitä maksettiin vuokraa, lopulta se tuhottiin.”

Tuen ehdoksi pitäisi Kotiahosta laittaa pysyvä suojelu.