Tapio Rantalan mukaan uusimman metsäntutkimustiedon jakamiselle kansanedustajille ja puolueille on selkeästi tarvetta.
Tutkija: Eduskunnan enemmistö kannatti nykyistä metsätaloutta – vastustajat eivät aina tienneet, miten metsä kasvaa
Jatkuvaa kasvatusta puolustavat kansanedustajat tavoittelivat “kaikkea hyvää” yhdellä menetelmällä, joka kuvattiin ”varsin idealistisella tavalla”.
Kansanedustajilla oli myös yhteisiä näkemyksiä metsätaloudesta: Haluttiin kannattavaa puunkasvatusta, luonnon monimuotoisuuden suojelua ja hiilensidontaa. Kuva: Sanne KatainenAvohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkinut maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tapio Rantala toteaa, että edellisen eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden ehdotonta kieltämistä valtion mailla.
”Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin”, Rantala sanoo Metsämiesten Säätiön artikkelisarjan haastattelussa.
”Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana.”
”Avohakkuut historiaan” -kansalaisaloitetta koskevassa keskustelussa kansanedustajat jakautuivat kahteen leiriin puoluerajoja seuraten.
Pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannattavaan joukkoon kuuluivat keskustalaiset, kokoomuslaiset, perussuomalaiset, sosialidemokraattiset ja kristillisdemokraattiset edustajat. Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat taas vaativat hyvin suuria muutoksia nykyiseen metsänhoitoon.
Avohakkuiden vastustajia vaikutti Rantalan mukaan motivoivan ”alarmistinen ajattelu”, jonka mukaan suomalaisen luonnon hätätila ja ilmastokatastrofi perustelevat lähes poikkeuksettoman avohakkuiden kiellon.
Avohakkuut historiaan -aloitteesta käytiin vuosina 2019 ja 2021 kiivaita keskusteluja täysistunnoissa. Keskustelua ohjasivat Tapio Rantalan mukaan edustajien maailmankuvalliset käsitykset, ehkä myös puolueen kanta.
”Puulajeista, metsätyypeistä, etelästä ja pohjoisesta, lähtöpuustoista eikä perinteisemmästä luontaisesta uudistamisesta juurikaan puhuttu.”
Mutta myös yhteisiä näkemyksiä eduskuntakeskustelussa löytyi.
”Haluttiin kannattavaa puunkasvatusta ja jalostamista, luonnon monimuotoisuuden suojelua, hiilensidontaa sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämistä sekä metsätalouteen alueellista oikeudenmukaisuutta.”
Käsitykset erosivat siinä, millaisilla metsänhoidon menetelmillä ja lainsäädännöllä tavoitteita parhaiten saavutettaisiin.
”Puolueiden ohjelmatyössä saisi olla enemmän metsäasiantuntemusta.” Tapio Rantala
Avohakkuiden vastustajat eivät Rantalan mukaan yhdistäneet jatkuvan kasvatuksen menetelmää lainkaan siihen, että valopuut, kuten mänty ja lehtipuut, tarvitsevat taimettuakseen ja kasvaakseen varsin voimakkaita harvennuksia ja pienaukkoja.
Jatkuvan kasvatuksen kannattajat eivät käsitelleet puheenvuoroissaan menetelmän ongelmia, vaikka niitä tuotiin laajasti esiin. Jatkuvan kasvatuksen puolustajat tavoittelivat “kaikkea hyvää” yhdellä menetelmällä, joka kuvattiin ”varsin idealistisella tavalla”.
Rantala pohtii, tulevatko jatkuvan kasvatuksen metsien väljyys ja tarvittavien pienaukkojen todellinen koko ja maanmuokkauksen tarve monelle epämiellyttävänä yllätyksenä. Metsäpuiden ekologiaan ei voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, hän muistuttaa.
Metsäpolitiikan polarisoitumiskehitys on Rantalan mukaan huonoa, jos se johtaa osapuolten normaalin kommunikaation katkeamiseen.
”Puolueiden ohjelmatyössä saisi olla enemmän metsäasiantuntemusta, sen sijaan että tietoa haetaan vahvistamaan omia ennakkokäsityksiä”, Rantala sanoo.
Rantalan haastattelu on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa, jonka on toteuttanut Audiomedia.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
