Kesäkelit marraskuussa voivat olla kohtalokkaita siileille - ”Saattavat olla tosi nääntyneitä keväällä, jos edes sinne asti selviävät”
Sen sijaan kyhmyjoutsenet voivat hyötyä syksyn venymisestä ennen kunnon talvipakkasia.
Siilit kärsivät lämpötilojen sahaamisesta kesken myöhäisen syksyn. Kuva: Erkki MakkonenLauantaina oli poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen ilma Etelä-Suomessa, jolloin elohopea kipusi peräti 13 plusasteeseen.
Mutta mitä kesäkelit tarkoittavat eläimille marraskuussa?
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinaattori Jere Kahanpää muistuttaa, että suurin osa Suomen eläimistä pärjää loppusyksyn lämpötilavaihdoksissa hyvin.
Suomi kuuluu meri- ja mannerilmaston rajalle. Meri-ilmaston eläimet ovat tottuneet, että talvellakin lämpötila voi sahata ylös ja alas. Sen sijaan mannerilmastoon sopeutuneet eläimet kestävät lämpötilavaihtelua huonommin.
”Esimerkiksi siilit ovat herkkiä lämpötilalle. Kun lämpötila nousee, niiden talvihorros katkeaa, mutta niillä ei ole kauheasti syötävää”, Kahanpää sanoo.
Sen takia talvihorroksesta heränneet siilit kuluttavat liikkuessaan varastorasvaa, jota ne tarvitsisivat talvehtiessaan.
”Siilit saattavat olla pulassa näissä olosuhteissa”, Kahanpää sanoo.
Vaikeuksia tulee, jos lämpimän syksyn jälkeen seuraa pitkä, kylmä talvi.
”Siileillä saattaa loppua varastoenergia kesken. Ne voivat olla tosi nääntyneitä keväällä, jos edes sinne asti selviävät”, Kahanpää sanoo.
Jere Kahanpää ei kuitenkaan suosittele ruokkimaan siilejä nyt syksyllä, sillä sekin voi olla haitallista. Sen sijaan hän kehottaa ottamaan yhteyttä kunnan eläinlääkäriin tai eläinsuojeluyhdistykseen, jos keväällä näkee liikkeelle lähteneitä pahasti palelevia ja huomiota herättävän laihoja siilejä.
”Siilit eivät saisi jäätyä. Ne joutuu tavallaan polttamaan elimistöä säästöliekillä talven läpi. Siinä on pieni riski, että säästöliekin polttoaine loppuu eli pullea siili on laihtunut luurangoksi keväällä eikä välttämättä riitä energia enää”, Kahanpää sanoo.
Tilannetta helpottaa onneksi se, että nyt ei eletä sentään vielä keskitalvea.
”Sen takia siilit kyllä todennäköisesti selviää pääosin ihan hyvin”, Kahanpää sanoo rauhoitellen.
Siilien lisäksi muutkin eläimet reagoivat lämpötilavaihdoksiin. Esimerkiksi ullakkokärpäset ja nokkosperhoset lähtevät helposti liikkeelle ilmojen lämmettyä ja saattavat pyrkiä sisälle rakennuksiin, ikkunoiden väleihin ja vanhojen rakennusten avaimen reikiin.
”Jos lämmin kausi ei ole pitkä, ne eivät ilmeisesti kärsi siitä”, Kahanpää sanoo.
On myös joukko eläimiä, jotka hyötyvät lämpimistä, pitkistä syksyistä. Esimerkiksi pitkää lapsuutta elävät eläimet hyötyvät siitä, että syksy venyy ennen talvea.
”Esimerkiksi kyhmyjoutsenella on joskus vaikeuksia saada poikaset lento- ja muuttomatkakuntoon ennen talvea”, Kahanpää sanoo.
Myös osa hyönteisistä ja muista pienistä eläimistä hyötyy pitkästä syksystä, koska ne ehtivät varautua hyvin talvihorrosta varten.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
