Yleisen arvonlisäveroprosentin korotus on suhteellisen pieni muutos alkutuottajille

Yleinen arvonlisäverokanta nousee ensi sunnuntaista alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Myös kaikkien arvonlisäverovelvollisten maa- ja metsätalouden harjoittajien pitää ottaa verokannan nousu huomioon sekä maksaessaan arvonlisäverovelvolliseen toimintaansa hankkimiaan yleisen verokannan mukaisia tuotteita tai palveluita tai myydessään itse yleisen verokannan mukaisia tuotteita tai palveluita.

Paitsi että veron maksaa itse tai perii ostajalta oikein, sen määrän pitää olla merkittynä laskuun oikein: arvonlisäverokirjausten pitää aina perustua oikeansisältöisiin tositteisiin.

Arvonlisäveroprosentin määrää se, milloin tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu ostajalle: 30.8. mennessä toimitetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista arvonlisävero on 24 prosenttia, kuun vaihduttua toimitetuista tai suoritetuista 25,5 prosenttia.

Ratkaisevaa on nimenomaan se, milloin tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. Ennen elokuun loppua toimitetun tuotteen tai suoritetun palvelun arvonlisävero on 24 prosenttia, vaikka se maksettaisiin vasta 1.9. tai sen jälkeen.

Jos palvelu ajoittuu pidemmälle ajanjaksolle, arvonlisäveron määrää palvelusuorituksen päättymishetki: elokuussa päättyvässä palvelussa arvonlisävero on 24 prosenttia, syyskuussa päättyvässä 25,5.

Useimmat alkutuottajat ovat toiminnastaan muistiinpanovelvollisia, jolloin tulot ja menot kirjataan muistiinpanoihin kassaperusteisesti eli sille päivälle, jolloin raha on saapunut tilille tai se on lähtenyt tililtä. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta arvonlisäveroprosenttiin, toteaa ylitarkastaja Ulla Immonen Verohallinnon verotuksen ohjausyksiköstä.

Arvonlisäveroprosentin noustessa oleellista tuotteen tai palvelun arvonlisäveroprosentin määräytymiselle on hetki, jolloin sitä koskeva ”veron suorittamisvelvollisuus” muodostuu, Immonen kertoo.

Lainsäädännön perusteella veron suorittamisvelvollisuus syntyy hetkellä, jona tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan.

Tähän on kuitenkin yksi poikkeus, ennakkomaksu, kertoo ylitarkastaja Samu Honkanen Verohallinnon verotuksen ohjausyksiköstä.

”Ennakkomaksuissa veron suorittamisvelvollisuus syntyy tuotteen luovutus- tai palvelun suorittamishetken sijaan hetkenä, jona ennakkomaksu kertyy myyjälle.”

Näin ollen ennen elokuun loppua maksettava ja myyjän käytettävissä oleva ennakkomaksu synnyttää veronmaksuvelvollisuuden ja sen myötä määrittää myös arvonlisäveroprosentin: se on 24, vaikka itse tuote luovutettaisiin tai palvelu suoritettaisiin vasta 1.9. tai sen jälkeen.

Käytännössä siis esimerkiksi syyskuussa toimitettavat lannoitteet pystyy vielä ostamaan elokuun aikana vanhalla arvonlisäveroprosentilla, mikäli koko kauppasumman kattava ennakkomaksu arvonlisäveroineen on myyjällä ennen kuun vaihtumista.

Maksettaessa kauppasumma osamaksuna tavaran luovutuksen tai palvelun suorittamisen jälkeen arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus syntyy tavaran luovutushetken tai palvelun suoritushetken mukaan. Jos osasta tavaraa tai palvelua maksetaan ennen 1.9. myyjälle kertyvää ennakkomaksua, tähän ennakkomaksuun sovelletaan 24 prosentin verokantaa.

Tosiasiallisesti ennakkomaksulla saatava hyöty on kuitenkin hyvin pieni, sillä maataloudenharjoittajalle hänen maataloustoimintaansa liittyvä arvonlisävero on kokonaisuudessaan läpikulkuerä: riippumatta siitä, maksaako arvonlisäveroa nykyisen vai uuden, korkeamman prosentin mukaan, sen saa kokonaisuudessaan vähentää myynneissään saamistaan arvonlisäveroista.

Veronkorotuksen jälkeen enemmän maksettu arvonlisävero palautuu siten kokonaisuudessaan takaisin eikä sillä ole tuottajalle itselleen kuin väliaikainen kassavaikutus.

Lisäksi maatalouden harjoittajien kannalta muutoksen vaikutuksia vähentää moniin muihin toimialoihin verrattuna se, että valtaosa maatalouden myyntituotteista kuuluu alennetun verokannan piiriin. Alennettu verokanta on jatkossakin 14 prosenttia.

Arvonlisäveron ilmoittamiseen muutoksella ei ole suurta käytännön vaikutusta, Immonen kertoo.

Ostoja ei erotella arvonlisäveroilmoituksessa verokantojen mukaan muutenkaan. Myyntien osalta eri verokantojen mukaiset verot erotellaan, mutta yleisen verokannan alaiset myynnit lasketaan yhteen ja kirjataan samaan kohtaan riippumatta siitä, onko niihin sovellettava veroprosentti ollut 24 vai 25,5.

Kuukausimenettelyssä olevilla Omaveron arvonlisäveroilmoituksessa yleisen verokannan prosentti muuttuu 25,5:ksi syyskuussa. Myös neljännesvuosittain ilmoittavilla on jo heinä–syyskuun ilmoituksessa yleisenä verokantana 25,5 prosenttia.

Vuosittain ilmoittavilla yleinen verokanta on tämän vuoden ilmoituksessa 25,5 prosenttia. Kerran vuodessa ilmoittavat antavat ilmoituksen alkuvuonna 28.2. mennessä.

Poikkeuksena on paperilomake, johon yleisen verokannan muutos tehdään vasta vuodenvaihteessa. Vaikka lomakkeessa lukeekin vuoden loppuun asti nykyinen, 24 prosentin verokanta, myös 25,5 prosentin mukaan myynneistä saadut arvonlisäverot merkitään kohtaan 24 %:n vero.