
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin ensi syyskuusta alkaen. Muutos on historiallinen.
Suomessa on jatkossa, ei vain Euroopan, vaan koko maailman toiseksi korkein alv-kanta. Ainoastaan Unkari menee Suomen ohitse 27 prosentin arvonlisäverollaan.
Muutos koskee vain yleistä arvonlisäverokantaa eli tavaroita ja palveluita. Esimerkiksi ruokaa, lääkkeitä ja majoitusta koskevat alennetut arvonlisäverokannat pysyvät entisellään.
Puolentoista prosentin korotuksen arvioidaan tuovan valtion kassaan vuosittain noin miljardi euroa lisää verotuloja.
Puolitoista prosenttia ei tunnu paljon yksittäistä tuotetta ostaessa, mutta kokonaisvaikutus on merkittävä kotitalouksille.
”Pienissä ostoissa puolentoista prosentin korotus ei paljoa vaikuta, mutta jos isompia kertahankintoja on tiedossa, voisi olla järkevää tehdä ne nyt.” Mikael Kirkko-Jaakkola
”Vuositasolla puhutaan jo sadoista euroista”, sanoo Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan korotus tekee 150 euron loven 2 500 euroa kuukaudessa tienaavan talouteen vuodessa. 4 000 euron kuukausipalkalla vaikutus on 210 euroa ja 7 000 euron palkalla 320 euroa.
Kahden työssäkäyvän keskituloisen perheessä rahaa hävitään jo lähemmäs 500 euroa vuodessa.
Kannattaisiko kuluttajan sännätä nyt kaupoille alhaisemman alvin aikana?
”Pienissä ostoissa puolentoista prosentin korotus ei paljoa vaikuta, mutta jos isompia kertahankintoja on tiedossa, voisi olla järkevää tehdä ne nyt.”
Jos 80 000 euroa maksavan uuden auton ostaa nyt, se on karkeasti tuhat euroa halvempi kuin 1,5 prosentin alv-korotuksen jälkeen.
Luvut on laskettu sillä oletuksella, että korotus siirtyy täysimääräisenä tuotteiden hintoihin. Tämä ei ole selviö.
”Osa yrityksistä on voinut ottaa veronkorotuksen huomioon jo nyt kesällä hintoja tarkistaessaan, ja osalla hintojen korotus taas saattaa tulla myöhässä. Korotus ei välttämättä tule täysimääräisenä hintoihin heti syyskuun alussa, mutta pidemmällä ajalla se voi tulla”, Kirkko-Jaakkola selittää.
MT jalkautui tarkan markan yrittäjäkuntana tunnetulle Laihialle kysymään yrittäjien ajatuksia arvonlisäveron korotuksesta.

Kodinkone- ja elektroniikkakauppa Kyrönmaan markkinointi oy:n toimitusjohtaja Jussi-Pekka Karjala kertoo muutoksen harmittavan.
”Olisin pärjännyt loistavasti tällä vanhalla kassakoneella, mutta nyt oli tilattava uusi, koska kone ei ymmärrä desimaalia.”
”On se aika hullua, että tavaran hinnasta jo yli neljännes on pelkkää veroa.” Jussi Pekka Karjala
Karjala sanoo, ettei aio nostaa tuotteidensa hintoja heti verokorotuksen jälkeen.
”En lähde nyt vaihtamaan tänne kaikkia hintalappuja. Kyllä se menee omasta selkänahasta. Hintoja nostetaan sitten vasta, kun tulee uutta tavaraa sisään.”
Karjalan mielestä arvonlisäveron määrässä ylitetään kohtuus.
”On se aika hullua, että tavaran hinnasta jo yli neljännes on pelkkää veroa.”
Laihialainen hiusmuotoilija Maria Hyvönen ei anna myöskään kiitosta alvin korotukselle.
”Jo nyt 24 prosenttia tehdystä työstä käsityöalalla on todella paljon, kun päälle tulee vielä omat verot ja eläkemaksut. Ei tämä muutos kyllä kauhean kannustava ole”, Hyvönen sanoo.

”Kaikki kulut ja verot vain nousevat. Ei auta muu kuin nostaa hintoja. Asiakkaat varmaan harventavat käyntiväliä.”
Hyvönen kokee alennetut arvonlisäverokannat epäoikeudenmukaisiksi.
”Samalla lailla käsillään töitä tekevien hoitoalan yrittäjien, kuten fysioterapeuttien ja hierojien, ei tarvitse maksaa myymästään palvelusta ollenkaan alvia, koska se katsotaan terveyteen vaikuttavaksi. Alvin pitäisi olla kaikilla käsityöaloilla sama esimerkiksi 10 tai 14 prosenttia. Parturi-kampaamopalvelut tulisi rinnastaa myös hoitoalaan, sitähän tämä työ myös on", Hyvönen sanoo.
Valaja Works -alumiinivalimon toimitusjohtaja Timo Kankaanpää suhtautuu tilanteeseen rauhallisemmin.
”Olen ollut tietoinen, että alv-muutos tulee, mutta en ole asiaa hirveästi stressannut. Soitin ohjelmistotarjoajallemme asiasta, ja he sanoivat ,että mitään ei tarvitse tehdä yrityksen päässä”, Kankaanpää toteaa.

Valimotuotteiden hinnat tulevat nousemaan täysimääräisesti 1,5 prosentin korotuksen verran. Valaja Works tekee lähes ainoastaan yritysten välistä kauppaa.
”Yrityksien välisessä kaupassa alv on läpikulkuerä. Prosenttilukua vain muutetaan järjestelmissä.”
Kankaanpää ei usko, että muutoksella on välitöntä vaikutusta tuotteiden kysyntään. Yrityksen päätuotteita ovat alumiiniset veneiden hankaimet ja hankainholkit, jotka löytyvät lähes kaikista suomalaisista soutuveneistä.
”Kuluttaja ostaa tietysti loppukädessä tuotteet, ja veronkorotus nostaa niiden hintaa. Aika näyttää, mikä vaikutus on lopulta meidän päässä.”

Suomen yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat vastustaneet arvolisäveron korotusta.
”Kaikki yritykset eivät pysty viemään korotusta suoraan hintoihinsa. Tämä heikentää kannattavuutta ja vaikeuttaa monien yrittäjien tilannetta entisestään”, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Erityisesti prosentin puolikas saa kritiikkiä myös Pentikäiseltä.
”25 prosentin arvonlisävero olisi vastannut muiden Pohjoismaiden tasoa, mutta nyt siitä mentiin ylitse. Tuo puolikas prosentti aiheuttaa monenlaisia ongelmia alkaen tietojärjestelmistä. Myös kuluttajille 25 prosenttia olisi ollut selkeä”, Pentikäinen lisää.
Veronkorotus on työllistänyt luonnollisesti myös Verohallintoa, kertoo johtaja Simo Sildén Verohallinnosta.
”Ei ihan pienestä asiasta ole kyse. Ohjeisiin, lomakkeisiin, Oma vero -palveluun ja meidän verotusjärjestelmäämme täytyy tehdä muutoksia. Asia tuli meille pikaisella aikataululla hoidettavaksi, mutta muutokset saadaan tehtyä aikataulun mukaisesti”, Sildén sanoo.

Arvonlisäveron muutos aiheuttaa merkittäviä käytännön ongelmia yritysten ja tilitoimistojen laskutus- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Ajoitus ja desimaali tuottavat päänvaivaa.
”Korotus tuli nopealla aikataululla tietoon ja vielä lomakaudella, jolloin asian valmisteluun jäi hyvin vähän aikaa”, kertoo Taloushallintoliiton asiantuntija Janne Fredman.
”Monissa vanhoissa talousohjelmissa ei ole mahdollisuutta käyttää desimaalia arvonlisäverokantana. Vanhoissa ohjelmistoissa pyrittiin aikanaan säästämään turhia merkkejä tilan säästämiseksi. Ei kukaan ohjelmistonkehittäjä osannut kuvitella 1980-luvulla, että Suomessa tulee olemaan valtionjohto, joka keksii laittaa desimaalin alviin.”
Fredman kehottaa yrityksiä varmistamaan viimeistään nyt ohjelmistotarjoajiltaan, että muutos saadaan vietyä järjestelmiin.
Laskutusohjelmien lisäksi eräät vanhat kassajärjestelmät menevät vaihtoon, koska niihin ei ole mahdollista laittaa desimaalia.
Taloustieteilijöiden keskuudessa arvonlisäveron korotusta pidetään hyvänä veronkorotuksena, jos veroja on pakko korottaa. Ongelmaton korotus ei kuitenkaan ole.
Verotuksen on yleensä todistettu hidastavan talouskasvua, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju.
”Olen sitä mieltä, että valtion taloutta on sopeutettava ja veropuolella tämä on parhaita ratkaisuja siihen. Tällä valitulla tiellä kannattaa nyt kulkea selkä suorana.”
Kangasharju sanoo kuitenkin korotuksen osuvan huonoon aikaan, kun maailman markkinatilanne on synkentynyt ja pörssikurssit laskeneet.
Vaikka päivittäisissä ostoksissa 1,5 prosentin muutos on pieni, asialla voi olla myös psykologinen vaikutus. Kohonnut verotus voi antaa negatiivisen pohjavireen taloudelle. Lyhyt positiivinen vaikutus voi olla myös mahdollista markkinoilla.
”Asuntokaupassa nähtiin selkeä piikki viime vuonna ennen kuin ensiasunnon varainsiirtoverottomuus lakkautettiin. Nyt on mielenkiintoista nähdä, käykö elokuussa kauppa paremmin kuin syyskuussa, jolloin arvonlisävero nousee”, Kangasharju pohtii.
”Veronkorotus tehtiin liian kovalla kiireellä kesken vuotta. Suomen talous ei ole niin huonossa tilassa, etteikö korotusta oltaisi voitu tehdä vasta vuodenvaihteessa.” Mika Maliranta
Labore-tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta suhtautuu korotukseen hyväksyvästi, mutta näkee siinä kaksi ”kauneusvirhettä”.
”Veronkorotus tehtiin liian kovalla kiireellä kesken vuotta. Suomen talous ei ole niin huonossa tilassa, etteikö korotusta oltaisi voitu tehdä vasta vuodenvaihteessa.”
Hänen mukaansa toinen kauneusvirhe on puolikkaan prosentin desimaali.
”Olisi ollut selkeämpää, jos veroprosentti olisi tasalukuinen niin kuin ne yleensä ovat. Tämä olisi vaan käytännön kannalta yksinkertaisempaa”, Maliranta summaa.