Suomi pääsee kehittämään EU:n metsätutkimusta 10 vuoden ajan – ”Olemme hoitaneet työmme hyvin”

Suomi pääsee johtamaan mittavaa EU:n metsäkumppanuusohjelmaa, jossa kehitetään metsäntutkimusta ja vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä kymmenen vuoden ajan. Ohjelma kokoaa yhteen noin sata organisaatiota 28 maasta.

”Ohjelman toimintaa ohjaava tutkimusagenda jakautuu neljään isoon kokonaisuuteen: metsien ekologinen merkitys, metsien käsittelyn ja hoidon monimuotoistaminen, metsään pohjautuvat tuotteet sekä metsien sosiaaliset ja poliittiset näkökulmat”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen.

Koko EU:n laajuisen metsäkumppanuusohjelman koordinaatiosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Se toimii linkkinä eri tahojen välillä ja osallistuu esimerkiksi tavoitteiden määrittelyyn.

Tutkimusohjelman valmisteluun ovat osallistuneet Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto.

”Kun ohjelma käynnistyy, toivomme, että mukaan tulevat Suomen parhaat metsätieteen osaajat. Suomalaiset tutkijat pääsevät verkottumaan Euroopan parhaiden osaajien kanssa”, Peltonen innostaa.

”Ohjelman puitteissa voidaan perehtyä metsätalouden uusiin menetelmiin, metsän käsittelymuotoihin sekä esimerkiksi metsätuhojen ehkäisyyn ja metsien kriisinsietokyvyn parantamiseen. Hyödyntämisen ja soveltamisen aikajänne ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.”

Merkittävä tekijä on Peltosen mukaan se, että ohjelman myötä päästään kokoamaan jäsenmaiden hajanaisia resursseja yhteen. ”Muuten tutkimus on sirpaleina siellä täällä.”

Metsäalan organisaatiot voivat hakea rahaa tutkimuksiinsa. EU edellyttää, että kuhunkin tutkimusryhmään osallistuu tahoja vähintään kolmesta maasta.

EU:n metsäkumppanuusohjelma tarjoaa varsin mittavat resurssit tutkimushankkeille. Kokonaisbudjetiksi arvioidaan noin 235 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee 70-prosenttisesti jäsenmaista ja EU:n komissio kattaa 30 prosenttia.

Peltosen mukaan Suomen Akatemia ja Business Finland ovat näyttäneet vihreää valoa Suomesta tulevien hakujen rahoittamiseen.

Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala kertoo, että metsäkumppanuusohjelmaa on valmisteltu pitkään.

”Olemme kommentoineet ja ideoineet, mikä olisi relevanttia metsäntutkimusta seuraavien kymmenen vuoden aikana. Mukana ovat metsäteemat laidasta laitaan”, hän kertoo.

Itä-Suomen yliopisto kaavailee metsäsuunnittelun professori Jari Vauhkosen johdolla Joensuun kampukselle uutta tilaratkaisua, jossa yliopiston opetus- ja tutkimusmetsät voitaisiin toisintaa mittauksin ja erilaisin teknologioin virtuaaliseksi metsätilannehuoneeksi. Tämä virtuaalilaboratorio voitaisiin kytkeä yhteen muiden eurooppalaisten laboratorioiden kanssa, jolloin tutkimustuloksia olisi helppo vertailla.

Hyytiälän tutkimusasemalla Juupajoella selvitetään, mitä ainesosia puut tuottavat ilmakehään. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsäkumppanuusohjelma kuuluu EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan, jossa on edellisillä kausilla keskitytty muun muassa ruokaan, maatalouteen ja veteen. Vuonna 2027 alkava EU-metsäkumppanuus on kymmenes ohjelmakausi.

Se, että Suomi sai ohjelman vetovastuun, johtuu Peltosen mukaan maamme pitkästä metsätutkimuksen perinteestä.

”Suomea toivottiin koordinaattoriksi. Taustalla lienee se, että meillä on ollut iso rooli aiemmin vastaavassa EU-työssä. Meillä on ollut muutenkin vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Olemme hoitaneet työmme hyvin, ja meihin luotetaan.”

”EU:n metsäkumppanuus on hienoa jatkoa yli 20 vuoden työlle, jota MMM:ssä olemme tehneet metsäntutkimuksen kansainvälisen verkostoitumisen hyväksi. Nyt otetaan Suomen johdolla askel vielä kokonaan uudelle tasolle.”

Mikko Peltonen ja hankekoordinaattori Mika Kallio esittelivät EU-metsäkumppanuushankkeen taustoja ja tavoitteita Metsäpäivillä lokakuussa.