Mäntyjen kasvu tehostuu lannoituksen myötä. Kuva: Jaana Kankaanpää
60 vuotta kestänyt tutkimus kumoaa yleisen käsityksen: Säännöllinen typpilannoitus lisää männyn kasvua myös vähäravinteisessa metsässä
Typpilannoituksen ajatellaan yleensä sopivan metsän kiertoajan loppupuolelle, mutta kymmenen vuoden välein lannoittaminen lisää myös karun metsän kasvua.
Säännöllinen typpilannoitus lisää myös ravinneköyhän metsän kasvua. Kuva: Taina RenkolaKymmenen vuoden välein tehty typpilannoitus voi lisätä männyn kasvua vähäravinteisessa metsässä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) pitkäaikaisesta tutkimuksesta.
Typpilannoitusta tehdään pääasiassa kertaluontoisesti ja suurina annoksina metsän kiertoajan loppupuolella. Ravinneköyhiä metsiä ei yleensä lannoiteta typellä, koska sitä ei pidetä taloudellisesti kannattavana.
Luken 60 vuotta kestänyt tutkimus kumoaa tämän käsityksen. Sen mukaan vähäravinteiset metsät hyötyvät jatkuvasta, pienimuotoisesta lannoituksesta.
”Tutkimuksemme osoittaa, että metsän kasvun ja hiilensidonnan kannalta olisi tehokkainta lannoittaa pienillä määrillä typpeä muutaman vuoden välein koko metsikön elinkaaren ajan”, sanoo Luken tutkija Anni Palvi.
”Sinänsä ajatus ei ole uusi – vastaavia suosituksia on tehty jo 80-luvulla – mutta käytännön metsätaloudessa toistettu typpilannoitus on nähty taloudellisesti kannattamattomana. Kenties hiilimarkkinoiden vahvistuessa tulisi asiaa pohtia uudelleen, sillä hiilensidonnan tehostaminen voisi olla asia, joka tekee lannoituksesta kannattavaa.”
Yksittäinen typpilannoitus lisää puiden yhteyttämistä ja neulasten kasvua etenkin pari vuotta lannoituksen jälkeen. Puiden kasvu myös kiihtyi hetkellisesti ja palautui takaisin tavanomaiselle tasolle sitä mukaa, kun lisääntynyt neulasmassa varisi puusta.
Tutkimus ei löytänyt lannoituksesta pitkäaikaisvaikutuksia, mutta puiden typen käyttö osoittautui yllättävän tehokkaaksi ja säilyi tehokkaana lannoituksesta toiseen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
