Helikopteri kuljettaa kerrallaan 900 kiloa typpilannoitetta, ja tunnissa ehtii käsitellä 20–25 hehtaaria. Kuva: Markku Pulkkinen
Tästä vuodesta on tulossa vilkas metsänlannoitusvuosi – asiantuntijan mukaan kasvatuslannoitus on kannattavin yksittäinen metsänhoidollinen toimenpide
Suomessa metsänlannoituksia tehdään eniten pohjoisissa maakunnissa kuten Kainuussa ja Lapissa. Metsänomistajia kiinnostaa erityisesti kasvatuslannoitus, joka on kannattava investointi jopa Lapissa.Tilaajalle
Puuston kasvuhäiriöitä ehkäisevä boorilannoite voidaan levittää tarvittaessa jo taimikkoon. Tässä työ tehdään reppuruiskulla. Kuva: Jyrki LuukkonenKuluvasta vuodesta on tulossa todennäköisesti historiallisen vilkas metsälannoitusvuosi. Osaltaan tähän on vaikuttanut Kemera-tuen muuttuminen Metka-tukijärjestelmäksi. Muutos vaikutti terveyslannoitusten tukipäätöksiin niin, että moni viime kesälle aiottu lannoitus siirtyi rahoituspäätöstä odoteltaessa tälle kesälle.
Metka-tukea saa vain metsän terveyslannoituksiin. Kasvatuslannoitukset ovat markkinaehtoisia, eli maanomistaja maksaa ne kokonaan itse.
Suomessa lannoituksia tehdään eniten pohjoisissa maakunnissa kuten Kainuussa ja Lapissa. Siellä on enemmän valtion metsiä ja suuria metsänomistajia, jotka ovat olleet jo pitkään aktiivisia metsänlannoituksessa.
Verovinkki
Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat metsänomistajalle vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Terveyslannoitukseen saadut Metka-tuet ovat puolestaan veronalaista metsätalouden pääomatuloa.
Mukaan yhteishankkeisiin?
Metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden aktiivisen tiedottamisen myötä myös moni pienen tai keskikokoisen metsätilan omistaja on teettänyt metsäänsä lannoituksen tai suunnittelee sitä. Näin lannoitusten kokonaiskysyntä kasvaa vuosi vuodelta.
Metsänhoitoyhdistykset ovat järjestäneet metsänomistajille webinaareja, joissa asiantuntijat ovat kertoneet kasvatus- ja terveyslannoituksen hyödyistä. Kiinnostuneet ovat voineet esittää lisäkysymyksiä.
Metsänhoitoyhdistykset pyrkivät myös kokoamaan usean maanomistajan kimppoja niin, että samalla kertaa voitaisiin lannoittaa isompia pinta-aloja.
Suomen metsäkeskus on tuottanut paikkatietoa potentiaalisista lannoitusalueista ja lannoittamatta jätettävistä alueista Manner-Suomen alueelta.
Metsäkeskuksen tietojen pohjalta Metsäteho Oy on muodostanut kasvatus- ja terveyslannoitukseen mahdollisesti sopivia alueita. Tiedot ovat saatavilla avoimena paikkatietona Metsätehon verkkosivuilla.
Milloin olisi hyvä ajankohta?
Metsänomistajien keskusteluissa nousevat esiin erityisesti kasvatuslannoitukset. Puun hintojen ollessa lähes historiallisen korkealla metsän kasvua tukevat investoinnit kuulostavat houkuttelevilta, jos metsänomistaja uskoo puun hintojen säilyvän korkealla jatkossakin.
”Onnistuessaan kasvatuslannoitus on kannattavin yksittäinen metsänhoidollinen toimenpide”, toteaa Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes.
Tyypillisesti kasvatuslannoitus tehdään metsään kerran, ja sen ihanteellinen ajankohta on noin 8–10 vuotta ennen päätehakkuuta. Niin sanotulla sisäisellä korkokannalla laskettuna lannoituksen tuotto on 10–20 prosenttia.
Sopivasti ennen päätehakkuuta tehdyllä kasvatuslannoituksella voidaan saada käytännössä hehtaarilta 12–20 kuutiometriä enemmän puuta.
”Tämän hetken hintatasoilla lisätuotto hehtaarilla on kahdeksansadan euron kieppeillä”, Remes laskee.
Parasta tuottoa
Jos metsää lannoittaa jo ensiharvennusikäisestä alkaen ja uusii lannoituksen kymmenen vuoden välein, metsikkö saavuttaa päätehakkuuiän nuorempana. Toisaalta tällöin lannoituksiin kuluu vuosikymmenten mittaan tuntuva rahasumma.
Parhaan kannattavuuden kasvatuslannoitukseen käytetylle rahalle saa lannoittamalla varttuneen kasvatusmetsän 6–10 vuotta ennen päätehakkuuta. Silloin lannoitukseen sidotulle pääomalle tarvitsee laskea korkoa vain enintään kymmenen vuoden ajalle.
Paljonko lannoitus maksaa?
Ilman arvonlisäveroa kasvatuslannoitus maksaa alimmillaan noin 400 euroa hehtaarilta, joten edellä kuvatulla laskutavalla jokaisen lannoitukseen sijoitetun euron saa kaksinkertaisena takaisin.
Kasvatuslannoituksen voi halutessaan teettää useitakin kertoja metsikön kiertoaikana. Lannoituksen teho kestää 6–10 vuotta kun taas metsät kasvavat vuosikymmeniä.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi kertoo, että Suomessa on lannoitettu tutkimusmetsiä jopa kahdeksan kertaa.
”Lannoituksen teho on ollut näissä 7–10 vuoden välein toistetuissa kasvatuslannoituksissa joka kerta melkein yhtä hyvä, niin nuorissa kuin varttuneissa kasvatusmetsiköissä”, Ilvesniemi sanoo.
Kannattaako kaikkialla?
Ilmaston lämpenemisen myötä kasvatuslannoitus on kannattava investointi lähes koko Suomessa. Käytännössä tarvitaan reilun 800 vuorokausiasteen lämpösumma, jotta metsä voi hyödyntää lannoituksen myötä saamansa ravinteet tehokkaasti hyväkseen.
Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on viiden lämpöasteen yläpuolella. Summaan lasketaan vuorokauden keskilämpötilan viiden lämpöasteen yli menevä osa.
Esimerkiksi vuonna 2024 Sodankylässä lämpösumma nousi peräti 1 259 vuorokausiasteeseen. Viime kesä oli Lapissa hyvin helteinen. Myös kesällä 2023 Sodankylässä kertyi yhteensä 1 096 vuorokausiastetta.
Ilmatieteen laitoksen kasvukausitilastoissa Sodankylän lämpösummia voi verrata vaikkapa Kanta-Hämeen Jokioisten lämpösummaan. Se oli 1 704 vuorokausiastetta vuonna 2024 ja vuotta aiemmin 1 533 vuorokausiastetta.
Lämpösumman lisäksi myös monet muut tekijät vaikuttavat kasvatuslannoituksen kannattavuuteen.
”Kasvatuslannoitusta ei kannata tehdä esimerkiksi juurikäävän vaivaamille kuusikoille eikä lehtipuustolle”, Metsäkeskuksen Remes sanoo.
Kasvatuslannoituksessa metsään levitetään typpilannoitetta, jonka kasvua edistävä vaikutus jatkuu 6–10 vuotta. Kuva: Markku PulkkinenBooria Savoon
Yksi tärkeimmistä metsän terveyslannoituksista on boorilannoitus. Boorilannoituksia tehdään erityisesti Itä-Suomessa, jossa kaskikulttuuri jatkui pisimpään. Kaskeaminen poltti maaperästä booria.
Booria tulee maaperään merestä haihtuneena, ja sitä on erityisesti savimaiden mineraaleissa. Boorilaskeumat eivät yletä rannikolta kovin pitkälle Sisä-Suomeen, minkä vuoksi moni metsä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kärsii boorin puutteesta.
Boorin puutteen huomaa parhaiten havupuun latvoista. Kärkisilmujen muodostuminen häiriintyy tai latva kuolee kokonaan. Tällöin puu jatkaa kasvuaan uuden latvan kautta, mikä aiheuttaa runkoon laatuvirheen.
Metsää kokonaisuutena katsottaessa boorin puute näkyy puiden lyhytkasvuisuutena tai jopa pensastumisena.
”Boorin puutos näkyy metsässä usein epätasaisesti, sillä puissa on geneettistä vaihtelua. Toiset kestävät boorin puutosta paremmin kuin toiset”, Metsäkeskuksen Markku Remes sanoo.
Boorilannoitus tehdään yleensä helikopterilla, ja ilman arvonlisäveroa se maksaa noin 250–300 euroa hehtaarilta. Boorilannoitukseen voi saada Metka-tukea 155 euroa hehtaarilta, jos tuen edellytykset täyttyvät.
Miten säät vaikuttavat?
Markku Remeksen mukaan tyypilliset kasvatuslannoituskohteet ovat havupuuvaltaisia tuoreita tai kuivahkoja kankaita eli mustikka- tai puolukkatyypin metsiä.
”Kasvua saadaan lisää myös lehtomaisella kankaalla, mutta suhteessa vähemmän.”
Kivennäismailla käytettävästä kasvatuslannoitteesta suurin osa on typpeä. Lannoitteen sisältämien ravinteiden seossuhteet vaihtelevat lannoitettavan metsän mukaan. Viljavammilla kasvupaikoilla käytetään usein NPK-lannoitteita eli sellaisia, joissa on typen lisäksi kaliumia ja fosforia.
Lannoitusvaikutus riippuu kasvukauden sääolosuhteista. Pitkät kuivat jaksot tai toisaalta pitkät sadejaksot eivät tue lannoituksen vaikutusta parhaalla tavalla.
Kasvatuslannoitukset tehdään pääasiassa keväällä ja alkukesällä, jolloin tulevan kesän säitä on hankalaa ottaa suunnittelussa huomioon.
Tuhka vaikuttaa pitkään
Toinen yleinen terveyslannoitus on suometsien tuhkalannoitus. Sen avulla saadaan maaperän pH-arvo nousemaan, jolloin turpeen omat ravinteet ovat paremmin käytettävissä.
Tuhkalannoitusta kaipaavan suometsän tunnistaa muun muassa kaliumin puutoksesta, jolloin neulaset kellastuvat tai jopa muuttuvat ruskeiksi.
Fosforin puutteesta kärsivillä havupuilla puolestaan oksat ovat mutkaiset ja hennot, neulaset lyhyitä ja neulasvuosikertoja vähän.
Turpeessa on yleensä riittävästi typpeä suhteessa kasvun kannalta tärkeisiin muihin ravinteisiin kuten kaliumiin, fosforiin ja booriin, joita metsään voidaan lisätä tuhkalannoituksen mukana.
Metsään ei saa levittää mitä tahansa tuhkaa, vaan tuhkalta vaaditaan tuoteseloste, joka perustuu mittauksiin tuhkan sisältämistä ravinteista.
”Parasta on puhdas puutuhka”, Markku Remes painottaa.
Tuhkaa levitetään metsään huomattavasti enemmän kuin booria. Lentolannoituksena tuhkalannoitus maksaa noin 600 euroa hehtaarilta.
Tuhkalannoitus voidaan tehdä myös maalevityksenä, jolloin se maksaa noin 400 euroa hehtaarilta.
Turvemaiden tuhkalannoituksen Metka-tuki on 270 euroa hehtaarilta.
Hinnastaan huolimatta tuhkalannoitus on kannattava investointi, erityisesti Metka-tuen ansiosta. Tuhkalannoitusten vaikutusaika on myös pitkä, useita kymmeniä vuosia.
Tuhkalannoituksen voi tehdä joko helikopterilla tai maalevityksenä. Kuva: Petteri KivimäkiLaskeeko lannoitusteho?
Luonto on monin eri tavoin muutoksiin reagoiva kokonaisuus, jossa lämpösumma on yksi iso tekijä. Ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia metsän kasvuun ei vielä tiedetä.
”Puun kasvun lisäksi muutkin prosessit muuttuvat lämpösumman kasvaessa”, Luken Hannu Ilvesniemi pohtii.
Osa muutoksista on hyväksi puun kasvulle. Esimerkiksi ravinteita on todennäköisesti enemmän saatavilla ilmaston lämmetessä, sillä bakteerien hajotustoiminnan kiihtyessä vapautuu enemmän ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
Jos hajotus kiihtyy enemmän kuin kasvu, ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa myös vähentää tarvetta kasvatuslannoituksille. Lämpösumman kasvaessa maaperä voi myös kuivua. Tällöin metsä ei välttämättä pysty hyödyntämään lisäravinteita, koska se ei saa tarpeeksi kasvuun tarvitsemaansa vettä samassa suhteessa kuin ravinteita olisi saatavilla.
”Meillä on lannoituskokeet käynnissä, ja tulevina vuosina saamme tietoa, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa lannoituksen tehokkuuteen. Vielä siitä ei ole tuloksia”, Ilvesniemi sanoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2025.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
