”Tuhka korjaa tehokkaasti suometsän ravinnetalouden häiriöitä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä (oik). Kuva: Jyrki Luukkonen
Suometsien hoidossa on huomioitava sekä ravinnetalous että vesitalous – ”Ympäristökuormitusta voidaan vähentää ilman, että puuntuotannosta tarvitsee tinkiä”, sanoo erikoistutkija
Suometsien metsätalouskäyttö kysyy ammattitaitoa. Metsäkeskuksen järjestämässä maastokoulutuksessa tutustuttiin tapoihin, joilla voidaan ehkäistä ympäristöriskejä ja edistää kestävämpää metsätaloutta.Tilaajalle
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat viime vuosina yleistyneet suometsissä. Pienaukkohakkuussa metsään tehdään enintään 0,3 hehtaarin kokoisia aukkoja, jotka uudistuvat luontaisesti. Kuva: Jyrki LuukkonenPuusto kasvoi hitaasti, eivätkä vuosien mittaan tehdyt metsänhoitotoimet olleet tuottaneet toivottua lisäkasvua. Keski-Suomessa Saarijärven ja Uuraisten rajamailla sijaitseva palsta oli alun perin ollut räme, mutta se oli muuttunut 1950-luvulla alkaneiden ojitusten myötä turvekankaaksi.
Maaliskuussa 2023 metsä lannoitettiin tuhkalla. Analysoitua ja rakeistamatonta puu- ja turvetuhkaa tuotiin Metsä Groupin Äänekosken tehtailta kuorma-autolla metsätien varteen, lastattiin siitä kuormatraktorin kyytiin ja levitettiin metsään noin viisi tonnia hehtaarille.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä pysähtyy keskelle polviin asti ulottuvaa vaivaiskoivikkoa ja kääntää katseensa ylös kohti mäntyjen latvuksia.
”Lannoituksesta on kulunut niin lyhyt aika, ettei kasvun elpymistä voi vielä havaita, mutta lähivuosina puiden neulasmassa lisääntyy ja vuosikasvut pitenevät. Kasvuhuippu on käsillä noin kymmenen vuoden kuluttua. Sen jälkeen lannoitusvaikutus laantuu mutta on silti todettavissa yli 30 vuoden kuluttua”, hän sanoo.
Hökän puhetta kuuntelee parinkymmenen metsäammattilaisen joukko. Metsäkeskuksen kesäkuussa 2024 järjestämän maastokoulutuksen aikana tutustuttiin tuhkalannoituksen lisäksi suometsien kasvatuksen eri mahdollisuuksiin.
Tuhkalannoituksia
Suometsiä eli turvemailla kasvavia metsiä on Suomessa yli viisi miljoonaa hehtaaria. Yhteensä ne muodostavat neljäsosan kaikista maamme metsistä.
Suometsät eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monipuolinen joukko kasvupaikkatyyppejä, joiden ravinteisuus, puuntuottokyky ja turvekerroksen paksuus vaihtelevat.
Metsätalouden harjoittaminen turvemaalla edellyttää usein investointeja puuston kasvun parantamiseksi. Esimerkiksi tuhkalannoitus on usein perusteltu toimenpide sekä rämeillä että korvissa.
Emäksinen tuhka nostaa maaperän pH-arvoa, jolloin mikrobien toiminta vilkastuu ja turpeeseen sitoutunut typpi alkaa muuntua puille käyttökelpoiseen muotoon. Tuhka myös sisältää puiden kasvulle tärkeitä ravinteita kuten kaliumia ja fosforia.
Tuhkalannoituksen aikaan saama kasvunlisäys on kasvupaikan mukaan kahdesta kolmeen kuutiometriä vuodessa.
”Aiemmin tuhkalannoitukset haluttiin kohdentaa runsastyppisille maille, mutta tuorein tieto osoittaa, että myös karummat varputurvekankaat hyötyvät tuhkasta. Lannoitusreaktiota tosin joudutaan odottamaan niillä pidempään”, Hökkä kertoo.
Kunnostusojituksia
Ravinnetalouden lisäksi suometsien vesitalous vaatii myös usein huomiota. Vielä 20 vuotta sitten kunnostusojitus tehtiin rutiininomaisesti, mutta nykyään se tehdään ainoastaan tarpeeseen.
Kunnostusojituksen seurauksena vesistöön voi päätyä typpeä, fosforia ja kiintoainesta. Vaikka aiemmin luultiin, että kuormitus olisi melko lyhytaikaista, tuore tutkimus on paljastanut, että se voi jatkua vuosikymmeniä.
”Nykyinen käsitys on, että kunnostusojituksia tarvitaan mutta niiden määrät ovat huomattavasti aiempaa vähäisempiä”, Hökkä sanoo.
Kun kunnostusojitus on välttämätön, se tulisi tehdä maltillisesti. Yli metrin syvyyteen kaivetut ojat eivät paranna puiden kasvuolosuhteita vaan altistavat ne kuivuudelle. Mikäli hellejaksot ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät, kuivumisongelma voi pahentua entisestään. Etenkin pintajuuriset kuuset kuivuusstressi altistaa kirjanpainajatuhoille.
”Jos suometsä kasvaa heikosti, monesti luullaan, että syy on kuivatuksessa. Todellisuudessa kohteet, joissa korkea pohjaveden taso haittaa puuston kasvua, ovat harvassa. Kuivuudesta kärsiviä suometsiä voi sen sijaan esiintyä koko maassa Pohjois-Suomea myöten.”
Kunnostusojitettavien alueiden valumavedet tulisi ohjata luonnontilaiselle suolle tai vesiensuojelukosteikolle, jotka pidättävät ravinteita tehokkaasti. Muut vesiensuojelurakenteet, kuten laskeutusaltaat ja lietekuopat, ovat usein tehottomia.
”Kun laskeutusaltaita tutkittiin, kävi ilmi, että nykyisistä vain noin puolet pidättää kiintoainetta eikä yksikään estä liukoisten ravinteiden ja humuksen kulkeutumista.”
Vuonna 2012 tehty tuhkalannoitus on parantanut männyn taimien kasvua. Kuva: Jyrki LuukkonenPohjaveden pinta
Suometsien vääränlainen käsittely voi vapauttaa turpeesta kasvihuonekaasuja, jotka kuormittavat ilmastoa. Pohjaveden pinnan korkeus määrittää, vapautuuko maaperästä hiilidioksidia vai metaania.
Uudistushakkuun jälkeen puuston haihdutus lakkaa ja pohjaveden pinta nousee, mikä johtaa metaanin vapautumiseen vettyneestä turpeesta. Jos suometsään tehdään kunnostusojitus, pohjaveden pinta laskee ja kuivuvasta turpeesta pääsee hiilidioksidia.
Hakkuiden välttäminen ei sekään ole ratkaisu, sillä uudistuskypsän metsän puusto haihduttaa vettä niin tehokkaasti, että pohjaveden pinta laskee tasolle, jossa hiilidioksidia alkaa vapautua.
Suometsien käsittelyssä tavoitteena on säilyttää mahdollisimman stabiili tilanne, jossa pohjaveden pinta pysyy 30–40 senttimetrin syvyydessä. Tällöin juurilla on riittävästi hapellista tilaa ja suurin osa turpeesta säilyy veden alla, suojassa hajoamiselta. Metaanipäästöjä ei synny, sillä maaperän hapellisessa kerroksessa elävät mikrobit käyttävät vapautuvan metaanin ravinnokseen ennen kuin se ehtii ilmakehään.
”Mitä paremmin suometsien erityispiirteet tunnetaan, sitä tehokkaammin ne voidaan ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Ympäristökuormitusta voidaan vähentää merkittävästi ilman, että puuntuotannosta tarvitsee juuri tinkiä”, Hökkä sanoo.
Kasvatettavan puuston vaurioitumista ehkäisee se, kun jatkuvan kasvatuksen mukainen harvennus tehdään suojasäällä. Kuva: Jyrki LuukkonenPoimintahakkuita
Uudistushakkuisiin ja kunnostusojituksiin liittyvien vesistö- ja ilmastopäästöjen vuoksi suometsien käsittelyssä suositaan yhä useammin jatkuvaa kasvatusta. Yhden tasaikäisen puusukupolven sijaan metsässä on monen kokoisia ja ikäisiä puita, joista osa poistetaan poiminta- tai pienaukkohakkuulla.
Poimintahakkuuseen päästään tutustumaan maastokoulutuksen seuraavalla kohteella, joka näkyy vuoden 1954 ilmakuvassa vähäpuustoisena, ojittamattomana suoalueena. Sotien jälkeen puutavaran tarve oli suuri ja metsäalalla kiinnostuttiin soiden puuntuotannon lisäämisestä.
Vuoden 1960 ilmakuvassa erottuvat ensimmäiset, lapiolla kaivetut ojat sekä maantien varressa metristen hieskoivuhalkojen pinot. Alueelle jätettiin kehittymään kuuset ja männyt, jotka puunjalostuksen näkökulmasta olivat arvokkaampia.
Kohteella tehtiin 12 vuotta sitten jaksollisen kasvatuksen mukainen harvennus, minkä jälkeen valtapuuston alle kehittyi merkittävä kuusialikasvos.
Maaliskuussa 2024 kohteella tehtiin jatkuvan kasvatuksen mukainen harvennus, jonka jäljiltä metsässä on monen ikäisiä puita ja useita latvuskerroksia.
”Keskikokoisella hakkuukoneella runkojen kaataminen hallitusti kasvatettavien puiden väliin onnistuu, mutta se vaatii kokeneen kuskin. On tärkeää, että hakkuu tehdään kun pakkasta on vähän, tai mieluiten suojasäällä. Näin ehkäistään kasvatettavan puuston karsiutumista ja latvojen katkeamista”, kertoo hakkuusta vastannut Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston lehtori Tomi Rahkonen.
Seuraava poimintahakkuu on ajankohtainen 15–20 vuoden kuluttua.
”Voi olla, ettei poimintahakkuita voida jatkaa loputtomiin, sillä parin hakkuukerran jälkeen alueelle kehittyy puhdas kuusikko, joka ei ole tälle kasvupaikalle paras puulaji. Poimintahakkuilla kiertoaikaa voidaan kuitenkin pidentää”, Hökkä arvioi.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston lehtori Tomi Rahkonen esitteli jatkuvan kasvatuksen mukaista harvennusta. Kuva: Jyrki LuukkonenVaikea ennallistaa
Jos metsätaloutta ei ole mielekästä jatkaa, suometsä voidaan ennallistaa. Ennallistamisessa alueelle pyritään palauttamaan suon luonnollinen vesitalous ja ekosysteemi.
Metsäkeskuksen koulutuspäivän aikana vierailtiin myös tällaisella kohteella.
Metsätaloutta yritettiin harjoittaa vuoteen 2012, jolloin alueelle tehtiin kunnostusojitus ja tuhkalannoitus. Ennallistamispäätös tehtiin vuonna 2020, minkä jälkeen alueelta poistettiin haihduttava puusto. Oletuksena oli, että tämän seurauksena pohjavesi nousisi ja soistuminen lähtisi käyntiin.
Toistaiseksi soistumisesta ei ole merkkejä, vaan alueelle on kehittynyt elinvoimainen mäntytaimikko.
”Todennäköisesti vieressä oleva varttunut metsä pitää haihdutuksellaan alueen riittävän kuivana. Ojien tukkiminen nostaisi veden pintaa mutta saattaisi nostaa veden myös ympäröivään, kasvatettavaan metsään”, Hökkä pohtii.
Suometsän ennallistaminen on osaamista vaativa tehtävä, joka kannattaa suunnitella ja toteuttaa ammattilaisen kanssa, Hökkä muistuttaa. Esimerkiksi veden virtausreittien määritys edellyttää usein vaaitusta.
Ennallistettava kohde on alun perin ollut nevaräme. Erikoistutkija Hannu Hökän mukaan sen palautuminen lähtötilaan on epätodennäköistä.
”Tällä hetkellä kohde on jossain varputurvekankaan ja puolukkaturvekankaan välimaastossa. Alkuperäiseen tilanteeseen on haastavaa päästä. Hyvä männyntaimikko tänne sen sijaan saadaan.”
Kun turve hajoaa, siihen varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Suometsien hoidossa suurin osa turpeesta pyritään pitämään pohjaveden pinnan alla turvassa hajoamiselta. Kuva: Jyrki LuukkonenUusi tuhkalannoitustuki kiinnostaa
Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä Metka paransi tuhkalannoituksen tukitasoja ja toi entistä karumpia kohteita tuen piiriin.
Suometsien tuhkalannoituksissa tuen määrä on Metkassa 270 euroa hehtaarilta, kun entisessä Kemerassa tukea myönnettiin 30 prosenttia lannoituksen kokonaiskustannuksista.
Tukea voi saada myös karummille kohteille, kunhan puustoa on vähintään 70 kuutiota hehtaarilla, joskin taimikossa määrästä voidaan poiketa. Pinta-alaltaan kohteen on oltava vähintään kaksi hehtaaria, ja sen on täytettävä muut lain reunaehdot.
Metsänomistajien keskuudessa tuhkalannoitustuki on herättänyt runsaasti kiinnostusta.
”Uudistuksen jälkeen hakemuksia on tullut Metsäkeskukseen moninkertaisesti tavanomaiseen verrattuna”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari.
Puutuhka parasta
Puhdas puutuhka on erinomainen turvemaiden lannoite. Se sisältää runsaasti fosforia, kaliumia ja booria. Typpeä turvemaassa on yllin kyllin omasta takaa.
Silloin, kun lannoituksessa käytetään sekatuhkaa, sen pitää sisältää riittävästi kaliumia. Heikkolaatuisen, niukasti kaliumia sisältävän tuhkan kasvua lisäävä vaikutus saattaa jäädä vaisuksi.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
