Kirja: Tunnista harvemmin tunnetut – Luontokirja auttaa tunnistamaan Suomen uhanalaiset kasvit

Suomessa on 2 667 uhanalaiseksi arvioitua lajia. Syyt uhanalaisuuden taustalla vaihtelevat. Esimerkiksi monet niittyjen ja rinnemetsien uhanalaisista kasveista hyötyivät Pohjois-Euroopassa ennen jääkautta laiduntaneista suurnisäkkäistä ja usein toistuneista metsäpaloista. Toiset kasvit ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa äärirajalla.

Joidenkin luonnonkasvien väheneminen herätti huomiota jo yli sata vuotta sitten, kertoo tuore Uhanalaiset kasvit Suomen luonnossa. Varhain keväällä kukkiva kangasvuokko oli 1900-luvun alussa suosittu äitienpäiväkukka, ja sitä kerättiin harjumetsistä myyntiin. Kasvi väheni nopeasti luonnossa, ja kerääminen myyntiin kiellettiin. Laji rauhoitettiin kokonaan vuonna 1952.

Kangasvuokon harvinaistuminen kuitenkin jatkui, sillä sopivia kasvupaikkoja tuhoutui soranoton, rakentamisen ja harjumetsien rehevöitymisen seurauksena. Nykyään laji on uhanalainen, vaarantunut laji.

Helsingin yliopiston kasvitieteen professorin Jouko Rikkisen keväällä ilmestyneessä kirjassa esitellään kattavasti Suomen uhanalaista ja silmälläpidettävää kasvi­lajistoa ja syitä uhanalaistumisen taustalla.

Esimerkiksi lajistoltaan rikkaista lehdoista suurin osa on aikanaan raivattu pelloiksi, ja metsätalous ja siihen liittyvät ojitukset ovat vähentäneet lehtojen määrää. Joukosta löytyy muun muassa useita kauniita kämmeköitä ja kukkivia ruohoja, joiden tunnistus onnistuu kirjan laadukkaiden kuvien avulla. Kuvat ovat Rikkisen itsensä ottamia.

Melkein kaikki kalkkikallioilla harvinaisena kasvavan kalliorikon nykyesiintymät ovat pihakallioilla. Kuva: Kari Salonen

Myös yleisemmistä kangasmetsistä löytyy harvinaisia kasveja, kuten Sisä-Suomen kosteissa kuusikoissa ja metsäteiden varsilla kasvava hoikkarölli sekä Ahvenanmaan ja lounaisrannikon karuilla kanervakankailla harvinaisena kasvava nummisilmäruoho.

Merkittävä osa kangasmetsien uhanalaisista putkilökasveista kärsii paahderinteiden umpeenkasvusta ja heinittymisestä sekä kunttakerroksen paksuuntumisesta.

Muita kirjan jaottelemia kasvupaikkoja ovat avosuot, sisävesien rannat, merenrannat, kulttuuriympäristöt, kalliot ja tunturit.

Reppuun kätevästi sopiva kirja sopii kasveista kiinnostuneen maanomistajan, luontoharrastajan tai opiskelijan tietolähteeksi.