Suomalaisella liimapuulla on yksi osoite ylitse muiden
Suurin osa Suomessa tehtävistä liimapuupalkeista päätyy japanilaisiin omakotitaloihin. Kotimaassa kysyntä on alamaissa.Tilaajalle
Liimapuu on vähintään kahdesta sahatavaralamellista yhteen liimattu puutuote. Se on eri asia kuin viilupuu, joka on sorvatuista viiluista liimaamalla valmistettu tuote. Kuva: Jaana Kankaanpää”Kun pitää silmät auki ja kuuntelee, niin siitä niitä mahdollisuuksia avautuu”, toteaa nivalalaisen Tolliwoodin yrittäjä ja toimitusjohtaja Juha Tölli.
Yritys vie liimapuuta leikkikenttäkalusteisiin useisiin Euroopan maihin.
”Iso-Britanniaan, Irlantiin, Puolaan ja Saksaan. Myös Espanja on ollut tärkeä vientimaa aiemmin”, Tölli luettelee.
Yhtiön runsaan kahden miljoonan euron liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee suorasta viennistä. Kotimaahan yhtiö tekee etupäässä lamellihirsiä hirsitaloteollisuudelle ja huvilaveistämöille. Rakennuspalkkeja yhtiö ei juurikaan valmista.
Töllin mukaan yritys on saanut kohtuullisen hyvin siirrettyä puun hinnannousun asiakkaiden maksamiin hintoihin. Siitä hän ei ole huolissaan. Sen sijaan hän on huolissaan koko yrityksen jatkosta.
”Yritys on myynnissä, koska alan lähestyä eläkeikää. Isona haasteena on ollut mahdollisten ostajien rahoituksen saaminen. Muun muassa Finnveran pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, että kannattavaa liiketoimintaa tekeville yrityksille saataisiin jatkaja ja työpaikat säilyisivät.”
Tolliwood vie liimapuuta Eurooppaan, kun taas isot pelurit Keitele Wood Products ja Versowood keskittyvät hyvin tiukasti Japaniin. Keiteleen kapasiteetti on noin 200 000 kuutiota ja Versowoodin 140 000 kuutiota liimapuuta.
Keiteleen liimapuutehtaat Kemijärvellä ja Keiteleellä eivät käytännössä tee mitään Suomeen, kun taas Versowoodin kolmesta liimapuutehtaasta Heinola palvelee vain Japania, Vierumäki vain kotimaata ja Hartola molempia. Versowoodin tuotannosta noin 70 prosenttia menee Japaniin.
Nykytahdilla Suomesta viedään noin 200 000 kuutiota liimapuuta vuodessa. Siitä melkein kaikki menee Japaniin. Huippuvuosista vienti on yli puolittunut.
Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että Suomessa tehdään suoraa liimapuupalkkia, joka viedään japanilaisen talotehtaan ja talonrakentajan muokattavaksi paikallisiin projekteihin.
”Meidän näkökulmasta kotimaan markkina on näyttäytynyt sen verran pienenä, että olemme keskittyneet vientiin. Filosofiamme on tavoitella tehokasta tuotantoa. Se vaatii volyymeja. Lisäksi kotimaan räätälöityyn liimapuutuotantoon on ollut muutenkin kapasiteettia”, Keitele Wood Productsin toimitusjohtaja Mikko Kylävainio sanoo.
Japanissa liimapuukauppa kävi kuumana 2021–22, mutta hiljeni merkittävästi 2023. Sen jälkeen markkina on ollut jääkylmä ja hermostunut. Vaihtelut ovat olleet suuria.
Kylävainion mukaan liimapuuta voitaisiin viedä muuallakin ja käyttöä voitaisiin lisätä merkittävästi kotimaassakin. Viennissä kohteet voisivat olla vaikka Euroopan maita, joissa käytetään vakiomittaisia tuotteita ja logistiikka hoituu ilman erityisjärjestelyjä.
Räätälöidyn, yli 20-metrisen palkin kuljettaminen asiakkaalle tiukassa aikaikkunassa ei lyö leiville.
Yksittäisistä markkinoista Japanissa käytetään maailman eniten liimapuuta. Sitä menee omakotitalojen runkoihin. Liimapuulla on noin 50 prosentin markkinaosuus.
”Liimapuu on tuote, joka tyypillisesti valmistetaan aika lähellä loppukäyttäjää.”
”Liimapuu on tuote, joka tyypillisesti valmistetaan aika lähellä loppukäyttäjää. Japanissa on kuitenkin niin sanottu vakiotuotekirjasto, josta asiakas valitsee tuotteet. Näitä tuotteita pystyy tekemään tehokkaasti etäisyyksienkin takaa.”
Kylävainio arvioi, että liimapuun ja yleensäkin puutuotteiden kulutus olisi aallonpohjassa tänä vuonna. Ensi vuonna olisi nousun vuoro. Kulutuksen kasvua edeltää tyypillisesti toimitusmäärien kasvu, kun varastoja aletaan täydentää.
Versowoodin omistaja ja toimitusjohtaja Ville Kopra on samoilla linjoilla. Hän odottaa ensimmäistä valonkajoa Japanista.
”Siellä aallonpohja on jollain tavalla toivottavasti jo otettukin. Toki maailmassa on kaikenlaista epävarmuutta juuri nyt.”
Kotimaassa liimapuun kysyntä on alamaissa rakentamisen alhon mukana. Liimapuu voisi korvata terästä ja betonia esimerkiksi liikuntapaikka- ja projektirakentamisessa sekä kerrostaloissa.
Kotimaisen puurakentamisen edistäminen on hieno asia juhlapuheissa, mutta käytännön teot eivät tue puurakentamisen kasvua.
Kopra muistuttaa, että liimapuu on yksi heidän konserninsa keskeisistä jatkojalosteista. Viime tilikaudella se toi 12 prosenttia konsernin liikevaihdosta eli noin 60 miljoonaa euroa.
”Sitä voidaan tehdä Suomesta teollisessa mittakaavassa. Olemme investoineet cnc-koneisiin, liitostekniikkaan ja sitä kautta tehostettu toimintaa.”
”Tehdään heille jaloste, jota he muokkaavat paikallisiin tarpeisiin.”
Suomessa on puhuttu paljon puun jalostusarvon lisäämisestä.
”Liimapuulla arvoa lisätään aika hyvin. Jos ajattelee liimapuun jalostamisesta vielä pidemmälle esimerkiksi Japanissa, niin se on vaikeaa. Ollaan kuitenkin kahdeksan viikon toimitusaikojen päässä. Tehdään heille jaloste, jota he muokkaavat paikallisiin tarpeisiin”, Korpa sanoo.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
