Opas luonnonvaraisten eläinten hoitoon julkaistu – kaikkia eläimiä ei ole mahdollista hoitaa

Suomessa ei ole ollut tähän mennessä ollut yhteisiä, selkeitä ja yleisesti hyväksyttyjä hyviä käytäntöjä ja ohjeita luonnonvaraisten eläinten hoitoon. Tiedot ja taidot lajien tarpeista ja käyttäytymisestä sekä luonnossa että erityisesti hoito-olosuhteissa ovat usein puutteellisia.

Nyt julkaistu opas on koottu vastaamaan tähän tarpeeseen. Opas kokoaa hyväksi todettuja käytäntöjä yksiin kansiin.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan opas on tarkoitettu kaikille luonnonvaraisia eläimiä hoitaville tahoille ja henkilöille. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla luonnonvaraisia eläimiä hoitavilla tahoilla on riittävät perustiedot ja -taidot ja että hoitokäytäntöjen perusteet ovat yhtenäiset koko maassa.

Uuteen oppaaseen on koottu ohjeita muun muassa luonnonvaraisten eläinten hoidon etiikasta, eläinten hyvinvoinnista, eutanasiasta, hoitotiloista sekä kiinniotosta, kuljetuksesta ja vapauttamisesta, maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessa.

Eläinten hyvinvointilain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on autettava.

Ohjeessa muistutetaan kuitenkin, että ennen kuin eläin otetaan kiinni ja hoitoon, tulee olla varmuus siitä, että eläin todella tarvitsee sellaista apua, jota ihminen voi tarjota. Esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten välinen saalistus on tilanne, johon ihmisen ei tule puuttua.

Käytännössä luonnonvaraisen eläimen auttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi vaaralliseen paikkaan joutuneen eläimen siirtämistä tai opastamista pois alueelta tai sairaan tai loukkaantuneen eläimen hoitoon toimittamista tai lopettamista.

Luonnonvaraisten eläinten hoito on loukkaantuneiden, orpojen tai muutoin apua tarvitsevien luonnoneläinten tilapäistä hoitoa, jonka tarkoituksena on palauttaa terveet eläimet takaisin luontoon.

Ohjeessa muistutetaan, että kaikkia luonnonvaraisia eläimiä ei ole mahdollista pelastaa tai hoitaa. Eläimen lopettaminen on paras ratkaisu sellaisissa tilanteissa, joissa eläimen loukkaantuminen tai sairaus on sellainen, että sitä ei enää pystytä hoitamaan kuntoon niin, että eläin voisi elää lajityypillistä elämää.

Suomessa on kuitenkin vain muutamia ammattimaisesti toimivia luonnonvaraisten eläinten hoitoloita. Suurin osa hoidosta tapahtuu vapaaehtoisten hoitajien toimesta.

Lopettaminen on usein välttämätöntä siksi ettei pysyviä jatkohoitopaikkoja eli käytännössä eläintarhapaikkoja ole paljon tarjolla.

Ohjeistuksen mukaan kova isku kalloon oikein tehtynä on useimmiten paras lopetusmetodi silloin kun kyseessä on pieni eläin, esimerkiksi orava, riittävän huonokuntoinen siili tai pienikokoinen lintu. Eläimiä ei saa lopettaa sähköiskulla, hukuttamalla, tukehduttamalla, kuristamalla, polttamalla, jäädyttämällä tai myrkyttämällä.

Isompikokoisten riistaeläimien lopetukseen voi kysyä apua paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä. Jos eläin aiheuttaa vaaraa, poliisin tulee lopettaa eläin.

Oppaan on laatinut SEY Suomen Eläinsuojelu ry yhteistyössä oppaan rahoittaneen maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Korkeasaaren eläintarhan kanssa. Opas on saatavilla Valtioneuvoston yhteisestä julkaisuarkistosta Valtosta ja se toimitetaan tiedoksi kaikille aluehallintovirastoihin ilmoituksen tehneille luonnonvaraisten eläinten hoitajille.