Koneyrittäjien puheenjohtaja: Suomi torpedoi sääntelyllä nuorten työntekoa – ”Jos nuori aina joutuu toissijaisiin hommiin, se syö motivaatiota”

Mopopojat. Tekstiviestipalstoilla heitä sätitään vuodesta toiseen, kun päristelyyn kyllästyneet aikuiset eivät jaksa kuunnella moottoreiden säksätystä ja turhanpäiväistä rälläämistä. Mutta konealan työnantajat suhtautuvat mopopoikiin tyystin toisella tavalla – heillä jos kenellä on loistavat edellytykset kehittyä alan huippuammattilaisiksi.

Jos Koneyrittäjien puheenjohtajalta Markku Suomiselta kysytään, niin hän ottaisi ilman muuta mieluiten työmaalle opettelemaan 16-vuotiaan nuoren. Sellaisen, joka innostuisi, kun saa työstä omaa rahaa eikä pahoita mieltään, vaikka ei heti osaisi ja kokeneemmat tulevat neuvomaan.

”Jos 20 vuotta täyttänyttä pitää ajaa töihin sisään, niin huonompi mahdollisuus siinä on kuin 16-vuotiaan kanssa”, Suominen totesi ammattioppilaitos Winnovan järjestämässä yleisötapahtumassa Porissa.

Suominen on toimitusjohtajana Eurajoella toimivassa LM-Suomiset-maanrakennusyrityksessä. Hän arvioi, että noin 50 nuorta on päässyt uransa alkuun perheyrityksen työmailla parinkymmenen vuoden aikana. Työvoimapulasta puhutaan paljon, ja Suomisella on heti lista asioista, jotka pitäisi korjata. Hänen mielestään kyse ei niinkään ole siitä, etteikö väkeä olisi, vaan siitä, että työuran alkuun saattaminen käy kovin kankeasti sekä nuoren että työnantajan kannalta.

”Olemme yhteiskuntana hankaloittaneet tätä. 16-vuotiaat opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan oikeisiin töihin, kun etenkin rakennusalalla pitäisi olla 18-vuotias. Mihin silloin nuoren kanssa mennään? Jos nuori aina joutuu toissijaisiin hommiin, se syö motivaatiota”, hän harmittelee.

Markku Suomisen mielestä 16-vuotiaiden pitäisi päästä harjoittelemaan oikeita töitä. Mopoauton ajo-oikeuden voi saada 15-vuotiaana. Kuva: Kari Salonen

Suominen muistuttaa, että konealan työ ei ole helppoa, vaikka se ulkopuoliselta saattaa siltä näyttää. Aloittelijalta vaaditaan pitkää pinnaa. ”Kukaan ei opi tätä 1–2 viikossa. Mutta tekeminen opettaa sitten kyllä eteenpäin.”

Metsä Group tarvitsee lähivuosina yhä enemmän puuta, kun uudet tehtaat pääsevät vauhtiin Raumalla ja Kemissä. Yhtiö on tukenut sopimusurakoitsijoitaan kuljettajien rekrytoinnissa monin tavoin.

”Pohjoiseen haemme 300 uutta kuljettajaa ja tilanne näyttää aika hyvältä”, kertoo projektipäällikkö Ilkka Köntti Metsä Groupista.

Hän toivoo, että Suomessa päästäisiin eroon sellaisesta myytistä, että opiskelu kuuluu vain kouluun.

”Tarvitaan silta oppilaitosten ja työelämän välille. Silta rakentuu työnantajayritysten lisäpanoksista uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja alaa palvelevan koulutustarjonnan laajentumisesta.”

Isommat metsäkoneyritykset ovat tehneet itse räätälöityjä koulutuksia, mutta pienemmillä ei ole mahdollisuutta sellaiseen.

Nykyään esimerkiksi metsäkonealan valmistuneista vain puolet jää metsäalalle töihin. Työnantajien kannalta olisi tärkeää, että hartaudella ja kalliisti koulutetut nuoret saataisiin pysymään alalla eikä vain kokeilemaan.

Winnovan maanrakennusalan lehtori Kari Järvenpää opastaa opiskelija Joni Sillanpäätä suodattimen vaihdossa. Kuva: Jussi Partanen

Metsä Group on kehittänyt aikuispuolelle ratkaisuksi 15 päivän maksuttomia tutustumiskoulutuksia. Niiden aikana tulija saa jo hyvän käsityksen alasta.

”Ohjaamme työnhakijoita koulutuskumppanimme Redu Edu Oy:n tuottamiin koulutuksiin, joiden kautta pääsee tutustumaan alan työtehtäviin”, Köntti kertoo.

Siitä on mahdollisuus edetä ammattitaitoa kehittävään koulutukseen. Työnantajayritys tarjoaa opiskelijoille harjoittelupaikan.

”On tarpeen päivittää myös työn kuvaa. Alalla tehdään töitä huipputeknologian parissa ja itsenäisesti. Ja saa olla joka päivä metsässä”, Köntti kuvailee.

Markku Suominen vakuuttaa, että maanrakennus- ja metsäalalla on valoisa tulevaisuus. Metsäteollisuus on viime vuodet tehnyt kaikkien aikojen parhaita tuloksia, ja ruuhka-Suomen ulkopuolella myös maanrakennuksessa on riittänyt töitä.

”Etelärannassa puhutaan taantumasta, mutta Eurajoelta pohjoiseen päin tilanne on aivan toisenlainen”, hän sanoo.

”Tämä on myös sellainen ala, että työt eivät lähde Suomesta pois. Ja nämä työt sopivat sellaisille nuorille, joilla ei ole lukuhaluja. On tärkeää saada heistä koppi.”