Metsänomistajia ajetaan puun ja kuoren väliin

MTK:n metsävaltuuskunnalla oli viime viikolla 80-vuotisjuhlakokous. Kokoukseen loivat varjoja metsänomistajiin kohdistuvat kovat ulkopuolelta tulevat paineet. Metsiä koskevia lainsäädäntöhankkeita on vireillä todella paljon. Niillä metsänomistajia ajetaan ahtaaseen rakoon puun ja kuoren väliin. Metsänomistajien edunvalvojien pitää ehtiä moneen paikkaa yhtä aikaa.

Suomalaisilta metsiltä odotetaan kohtuuttoman paljon. Niiden pitää toimia sekä hiilinieluna että hiilivarastona, turvata luonnon monimuotoisuus, toimia virkistysalueina ja samaan aikaan tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta teollisuuden käyttöön mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti.

Odotukset metsiä kohtaan ovat osin pahasti ristiriitaisia. Metsien kasvua tulisi hiilensidonnan takia lisätä, mutta hakkuita pitäisi vähentää hiilivaraston vahvistamiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Jos metsien hoitotöitä ja hakkuita vähennetään, metsien kasvu hidastuu. Ristiriitaa lisää, että puutuotteiden kysyntä maailmanlaajuisesti kasvaa ja hakkuut siirtyvät maihin, joissa metsiin ja niiden hoitoon ei kiinnitetä huomiota.

Paineita metsänomistajia kohtaan tulee Euroopan unionin lisäksi myös kotimaasta ja metsäteollisuudesta. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mielestä metsänomistajien edunvalvonnassa eletäänkin nyt vaikeinta aikaa ikinä.

Mäki-Hakolan mukaan vastassa on ideologinen EU-komissio ja monia yhden asian liikkeitä. Komission ennennäkemätön vahva ideologisuus näkyy hänen mielestään muun muassa siinä, että metsäasioissa käytetty tiede on valikoivaa. Jopa biologia on unohdettu komission ennallistamisesityksessä. Ideologia ja biologian unohtaminen näkyvät muun muassa siinä, että EU:n mukaan energiapuu on vain osin uusiutuvaa.

Myös europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) arvosteli paneelikeskustelussa komissiota ja erityisesti sen varapuheenjohtajaa Frans Timmermansia idealismista. Hän arvioi, että komissio etenee metsäasioissa omalla vahvalla tyylillään, johon kansallisvaltiot eivät pysty omalla politiikallaan juuri vaikuttamaan.

Hallituksen kanta komission ennallistamisesitykseen on vaikeaselkoinen. Siinä ei olla esitystä vastaan eikä sen puolesta, vaan pikemminkin päinvastoin.

Asia repii pahasti hallitusrintamaa, koska keskustan, SDP:n ja RKP:n edustajat vastustavat hallituksen esitystä ja vihreät ja vasemmistoliitto puoltavat. Suomen kannasta päättää eduskunnan suuri valiokunta. Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan esitys muuttuu suuressa valiokunnassa kriittiseksi.

On Suomen kanta EU:n ennallistamisesitykseen millainen tahansa, joutuu ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolustamaan Suomen virallista kantaa EU:n ministerikokouksessa.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi on nykymuodossa huono. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä esitys toteutuessaan mahdollistaisi tiettyjen luontotyyppien päätymisen suojeluun valtioneuvoston asetuksella. Tämä tarkoittaisi, ettei suojelusta makseta korvausta.

Ukrainan sodan seurauksena kotimaisen puun tarve on lisääntynyt, vaikka metsäyhtiöt tuovat nyt puuta kovalla hinnalla Baltiasta. Lisääntynyt kysyntä ei ole heijastunut kotimaisen kuitupuun hintaan merkittävästi. Jopa energiapuusta maksetaan kuitua enemmän.

Metsäyhtiöt hyötyvät nykyisestä tilanteesta ja tekevät ennätyksellistä tulosta. Niillä on varaa maksaa erityisesti kotimaisesta kuitupuusta enemmän, mutta ne toimivat samoin kuin elintarvikekauppa ja monet energiayhtiöt.