Aamuposti-lehti kertoi tapauksesta, jossa päiväkotiryhmä huomasi metsässä piikkilankaan kiinnijääneen supikoiran Nurmijärvellä. Pelastuslaitos sai tiedon pulassa olevasta eläimestä ja saapui irrottamaan eläimen piikkilangasta.
Uutisen mukaan supikoira selvisi tilanteesta vahingoittumattomana ja sai jatkaa matkaansa. Aamupostin mukaan supikoira oli jäänyt kiinni piikkilankaan vain turkistaan eikä ollut loukkaantunut.
Entinen kansanedustaja ja Rautavaaran nykyinen kunnanjohtaja Mikko Kärnä reagoi uutiseen. Hän nosti sosiaalisessa mediassa esiin kysymyksen, olisiko syytä selvittää, syyllistyikö pelastuslaitos tässä ympäristörikokseen.
”Supikoira pitää aina poistaa luonnosta, kun sellaisen siellä tapaa ja siihen on mahdollisuus”, Kärnä toteaa Facebook-päivityksessään.
Samaa mieltä on myös Reima Leinonen, joka toimii valtakunnallisena vieraslajikoordinaattorina Kainuun ely-keskuksessa.
”Luontoon päästämisen kielto koskee maalaisjärjellä ajatellen myös viranomaisia, jotka on hälytetty apuun”, Leinonen sanoo.
Myös maa- ja metsätalousministeriön hallitussihteeri Karin Cederlöfin mielestä lainsäädäntö on selkeä.
”Meillä on voimassa kansallinen vieraslajilaki sekä EU:n vieraslajiasetus. Niiden perusteella on määritelty haitalliset vieraslajit, joista supikoira on yksi. Laissa säädetään kielloista, joita vieraslajeihin liittyy. Yksi on se, että haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön”, Cederlöf linjaa.
Lainsäädäntö koskee myös pelastuslaitoksia, niillä ei ole erillisiä velvoitteita.
”Lähtökohtaisesti jos supikoira on saatu hallintaan, sitä ei saa enää päästää takaisin luontoon.”
Saman säännöksen takia on yksiselitteisesti kiellettyä vapauttaa loukkuun jäänyt supikoira takaisin luontoon.
”Lähtökohtaisesti jos supikoira on saatu hallintaan, sitä ei saa enää päästää takaisin luontoon.”
Luonnonvaraisen eläimen kohtelua määrittävät useat lait, kuten luonnonsuojelulaki, eläinten hyvinvointilaki sekä metsästyslaki. Eri laeissa on myös säädetty, mitä viranomaisen ja tavallisen kansalaisen, velvollisuuksiin kuuluu.
Cederlöf toteaa, että eläinten hyvinvointilaki koskee myös haitallisia vieraslajeja tietyiltä osin.
”Niille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eli eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Esimerkiksi paikallinen riistanhoitoyhdistys voi tarvittaessa auttaa.”
Loukkaantunutta tai vaikkapa johonkin jumiin jäänyttä haitallista vieraslajieläintä ei pidä kuitenkaan jättää kärsimään. Jos itse ei voi auttaa eläintä, on jokainen velvollinen hankkimaan apua.
Viranomainen, kuten poliisi tai pelastuslaitoksen työntekijä, voi auttaa irrottamaan eläimen pulasta. Sen jälkeen tulee huolehtia eläimen lopettamisesta asianmukaisesti.
Aamuposti: Päiväkotiryhmä havaitsi pulassa olleen supikoiran – pelastuslaitos hätiin Rajamäellä
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
