Panta paljasti supikoiran pienen elinpiirin Ahvenanmaan saaristossa
Tiheä saaristo mahdollistaa supikoirien liikkumisen saarelta toiselle. Näin supikoirat pääsevät leviämään saaristossa helposti.Tilaajalle
Supikoira saa keväällä pentuja tavallisesti 6–10, mutta myös isompia pesueita on havaittu. Kuva: Hannu HuttuSaaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys ry on pannoittanut saaristossa eläviä supikoiria Sotka-hankkessa useita kymmeniä.
Pantojen tarkoitus on auttaa ymmärtämään lajin käyttäytymistä tässä herkässä luontotyypissä.
Gps-pannoitus tulee kuitenkin päättymään tällä haavaa laitetoimittajan lopettaessa villieläimille toimitettavien pantojen tuotannon.
Ahvenanmaan Brändössä pannoitettu supikoira on pantatietojen tuottamien tietojen mukaan liikkunut maaliskuun alussa 70 hehtaarin alueella.
Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että supikoirat saapuvat pieniin saariin talvisin jäitä myöten.
Tuohon aikaan vuodesta on supikoirille on vielä vähän ravintoa, sillä maa on jäässä, madot ja etanat eivät ole vielä liikkeellä, linnut eivät pesi, sammakot pysyttelevät piilossa.
Pantatiedot paljastavat, että supikoira voi kuitenkin pärjätä suhteellisen pienellä alueella jopa niukkaravinteisessa saaristoluonnossa.
Ruovikossa asuvien supikoirien elämää on selvitetty muun muassa Ahvenanmaan Brändössä yhteistyössä Brändö Jaktvårdsföreningin kanssa. SLHSY:n Facebook-postauksessa näkyy uroksen vilkkaat liikkeet pannoituksen jälkeen.
Talvisin supikoirien tiedetään hyödyntävän tehokkaasti jääpeitettä levittäytyessään uusille saarille. Supikoirien tiedetään kulkeneen jopa kuuden kilometrin matkoja saarien välillä.
Merialueet rajaavat elinpiirin jäiden lähdön jälkeen, jossa supikoirat jäävät tietyllä tapaa elinympäristönsä vangiksi. Sulan veden aikaan uintimatkat ovat lyhyitä, mutta silloinkin supikoirien tiedetään uivan esimerkiksi lähekkäin olevien saarien välillä.
Tulokset auttavat metsästäjiä ymmärtämään, miten supikoirat leviävät ja miten ne voidaan pitää poissa tärkeiltä lintuluodoilta. Keväällä tehdyt hoitotoimet ovat kannanhallinnan kannalta tärkeitä.
Vieraspedoista vapaa saaristo saavutetaan vain laajalla yhteistyöllä. Mökkiläisiä kannustetaan ilmoittamaan minkki- ja supikoirahavainnoista joko paikalliselle pyytäjälle tai laji.fi-sivulle.
Tärkeää on myös huolehtia, että vieraspetoja ei vahingossa ruokita saaristossa esimerkiksi jättämällä niille kalanperkeitä.
Vieraspetojen pyynnillä on myönteisiä vaikutuksia lintujen pesinnän onnistumiseen ja lintulajistoon. Myös muun muassa matelijat ja sammakkoeläimet hyötyvät vieraspetojen poistosta.
Supikoira on haitallinen vieraslaji
Supikoiran leviämistä on syytä rajoittaa erityisesti siellä, missä sen aiheuttama riski monimuotoisuudelle on suurin, kuten kosteikoilla tai tärkeiden lintuvesien ympäristössä sekä saaristossa.
Toisinaan jo yksittäisen pedon vaikutus lintukantoihin voi olla suuri. Munien syömisen lisäksi pedot voivat läsnäolollaan häiritä lintuja ja estää pesinnän.
Syksyllä pyynti kohdistuu erityisesti nuoriin ja vaeltaviin yksilöihin, kevättalven ja alkukevään aikana pyynti kohdistuu selvemmin lisääntyvään kannanosaan.
Jotta poistopyynnillä saavutettaisiin näkyviä vaikutuksia paikallisiin supikoiratiheyksiin, on erityisesti supikoiran kohdalla poistopyynnin oltava vuosittain toistuvaa ja intensiivistä.
Lähde: Vieraslaji.fi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
