Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat käynnistyvät taas – laskennat ovat ainoa tapa seurata monen lajin kannanvaihtelua

Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28. helmikuuta. Oulun ja Lapin lääneissä laskenta-aika on 15.1.–15.3. Peltokolmioita lasketaan koko maassa 1.1.–28.2.

”Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Lumijälkilaskenta tuottaa tietoa laskettavien riistalajien runsauden ja levinneisyyden muutoksista. Seurantajakson aikana metsäjäniskanta on taantunut alle puoleen, oravan ja lumikon kolmannekseen ja kärpän peräti kuudennekseen. Myös ketunjälkien tiheys on vähentynyt metsissä noin puoleen.

Vuosien välillä on kuitenkin suuria vaihteluja. Talvella 2024 metsäjäniksiä oli vähän verrattuna talveen 2023, jolloin metsäjäniksiä oli normaalia enemmän. Pitkällä aikavälillä metsäjäniksen lumijälkien määrät ovat selvästi vähentyneet maanlaajuisesti.

Lumijälkitilastojen mukaan myös oravakanta vaihtelee suuresti vuosittain, mutta pidemmällä aikavälillä trendi on laskeva, tutkijat puhuvat jopa romahduksesta. Lumijälkilaskennat kertovat kuitenkin vain metsäympäristöjen tilanteen.

Lumijälkilaskentojen kehittämisestä on pitkään keskusteltu. Laskentoja ei tehdä asutuksen keskellä, jossa esimerkiksi kaupungistuneet ketut ja oravat viihtyvät nykyisin. Lisäksi vaihteleva lumitilanne vaikuttaa vuosittain siihen, kuinka paljon laskentoja saadaan tehtyä.

Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Kolmion sivujen pituus on neljä kilometriä, joten laskentalinjan kokonaispituus on yhteensä 12 kilometriä. Peltokolmiot ovat yhteensä kuuden kilometrin pituisia tasasivuisia kolmioita peltovaltaisessa maastossa. Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.

Nisäkkäiden lumijälkiä on laskettu riista- ja peltokolmioilla ympäri maata vuodesta 1989 lähtien. Talven 2024 aikana koko maassa laskettiin yhteensä 522 kolmiota. Näistä 452 oli metsämaastoon painottuvia riistakolmioita ja 70 Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaisemiin painottuvia peltokolmioita.

Talvilaskennassa lasketaan riistan jäljet, jotka risteävät laskentalinjojen kanssa. Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta ja yhtenäisen lumipeitteen, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Lumen puute tai liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen.

Laskenta voidaan suorittaa muutaman vuorokauden kuluttua sellaisesta lumisateesta, joka on peittänyt siihen mennessä syntyneet jäljet. Jälkien kertymäaika saa olla useampia vuorokausia vain sellaisilla alueilla, joilla riistakannat eivät ole erityisen runsaita.