Tutkimus: Vierasperäiset männyt päihittivät paikalliset puut kasvussa – mukana piilee myös riski

Uusiin ympäristöihin istutetut eksoottiset havupuut voivat ​paitsi ​kasvaa myös sietää kuivuutta paikallisia puulajeja paremmin.

Uusi maailmanlaajuinen tutkimus hyödynsi ruotsalaisia metsänkasvutietoja. Tutkimuksen osoittamat hyödyt voivat auttaa luomaan kestävämpiä metsiä muuttuvassa ilmastossa. Asiasta kertoo Ruotsin maatalousyliopisto (Sveriges lantbruksuniversitet, SLU).

Puuston nopea kasvu tapahtuu SLU:n mukaan usein niiden stressinsietokyvyn kustannuksella. Sääntö ei kuitenkaan näytä pätevän havupuihin, jotka on siirretty täysin uuteen kasvuympäristöön.

Chileläisen Talcan yliopiston tutkijan Alex Fajardon johtama kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli tuhannen puun vuosirenkaita sekä niiden luonnollisissa elinympäristöissä että alueilla, joille ne oli tuotu eksoottisina lajeina.

Tutkimuksessa selvisi, että eksoottiset puut kasvoivat jopa neljä kertaa nopeammin kuin kotoperäiset lajit ja sukulaislajit ”kotiseudullaan”.

Eksoottiset puulajit osoittautuivat myös vähemmän alttiiksi kuivuudelle vastaavissa kuivuusolosuhteissa. Erityisen selvä ilmiö oli eteläisen pallonpuoliskon mäntyistutuksissa, joiden puut olivat peräisin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Pohjoismaissa tutkijat havaitsivat samanlaisen ilmiön.

SLU:n professori Michael Gundale on kerännyt ja tutkinut suomalaisten ja espanjalaisten kollegoidensa kanssa Ruotsissa ja Suomessa istutettujen kontortamäntyjen sekä Espanjassa kasvavien montereynmäntyjen vuosirenkaita.

Eksoottiset männyt kasvoivat jopa kaksi kertaa nopeammin kuin kotoperäiset eurooppalaiset männyt ja Pohjois-Amerikan kontortamännyt.

Mäntyjen lisääntynyttä kuivuuskestävyyttä ei Ruotsissa ja Suomessa kuitenkaan havaittu.

Gundalen mukaan tutkimuksen vaikutti todennäköisesti se, ettei pohjoismaissa ole tällä hetkellä yhtä paljon vakavia kuivuuskausia kuin muualla maailmassa.

”Tulevaisuudessa, kun kuivia kausia on enemmän ja ne ovat vakavampia, tilanne voi muuttua”, hän arvioi.

Yksi todennäköinen selitys eksoottisten mäntylajien menestykselle voi Fajardon mukaan olla se, että ne välttyvät monilta luonnollisilta vihollisilta, joita esiintyy yleisesti puiden alkuperäisillä levinneisyysalueilla.

Näitä voivat olla alueen kasvinsyöjät, taudinaiheuttajat tai kilpailevat puut.

Kun eksoottisia mäntyjä suojataan paremmin, ne voivat kasvaa paremmin. Näin ne pystyvät myös varastoimaan ylimääräisen sokerin ja tärkkelyksen, jotka auttavat puita selviytymään kuivuudesta ja toipumaan sen jälkeen.

”Se, että näemme suurimman vaikutuksen kasvuun ja kuivuudenkestävyyteen eteläisellä pallonpuoliskolla, voidaan selittää sillä, että näillä alueilla ei juurikaan ole alkuperäisiä havupuita”, Fajardo selittää

”Tämä tarkoittaa, että puilla on vähemmän luonnollisia vihollisia ja että niiden hiilitasapainoon kohdistuu vähemmän vaikutuksia.”

Riskitöntä ja varauksetonta ratkaisua eksoottisten havupuiden istuttaminen ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan tuo.

Myös eksoottiset lajit aiheuttavat riskejä, kuten ei-toivottuja leviämisalueita, jotka voivat uhata paikallista biologista monimuotoisuutta.

Siksi Gundalen mukaan on tärkeämpää ymmärtää, mikä tekee eksoottisista puista niin menestyviä ja hyödyntää tätä tietoa luonnonmetsissämme.

”Jos ymmärrämme mekanismit, jotka antavat eksoottisille puille näitä etuja, ja hyödynnämme tätä tietoa, voimme auttaa luonnonmetsiämme kestämään paremmin muuttuvaa ilmastoa”, Gundale sanoo.

SLU: Främmande tallar gör det ”omöjliga” – växer bättre och tål mer torka

Nature: Pines grow faster and are more drought-resilient in the Southern Hemisphere (maksumuuri)

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.