Tieisännöitsijä Anu Perttusen mukaan peruskunnostetut ja hoidetut metsätiet kuten kuvan metsätie kestävät paremmin keväisiä kelirikkoja. Pintakelirikko oli tänä vuonna monin paikoin Kanta-Hämeessä todella paha. Kuva: Arto Takalampi
Tukirahojen puute siirtää metsäteiden parannuksia
Osa metsäteiden perusparannushankkeista jää toteuttamatta, ja korjausvelka kasvaa. Asiantuntijoiden mukaan halvinta tienpitoa on kuitenkin jatkuva tien kunnossapito.Tilaajalle
Erityisasiantuntija Lauri Laaksonen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomesta harmittelee, että Metka-rahoitusvajeen vuoksi monia suunniteltuja metsäteiden perusparannuksia jää tänä vuonna toteutumatta. Kuva: Arto TakalampiMetsäteiden perusparannusten rahoitusvaje on seurausta metsätalouden tukijärjestelmän Metkan myöntövaltuuden riittämättömyydestä. Yksityisteille elinvoimakeskusten (entisten ely-keskusten) kautta tulleelle rahoitukselle kävi jo pari vuotta sitten samoin.
”Metka-hakemuksia tuli hyvien tukiehtojen kannustamana viime vuoden loppuun valtava määrä samalla, kun myöntövaltuutta leikattiin eli hankkeita on enemmän kuin rahaa jaettavaksi. Läheskään kaikkia tälle vuodelle suunniteltuja perusparannuksia ei pystytä toteuttamaan ja ne siirtyvät eteenpäin.”
Näin tiivistää rahoitustilanteen erityisaisantuntija Lauri Laaksonen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomesta. Hänellä on pitkä kokemus tie- ja ojitushankkeista Kanta-Hämeestä, josta on myös konkreettinen esimerkki muuttuneesta tilanteesta.
”Olemme kannustaneet aktiivisesti tiekuntia hakemaan perusparannusten rahoitusta, mutta siitä huolimatta varoja on tähän asti jäänyt käyttämättä. Nyt Kanta-Hämeeseen ei tullut tukea yhteenkään meidän hankkeeseen, jotka aioimme toteuttaa tänä vuonna”, hän harmittelee.
Laaksonen pitää tilannetta hankalana tiekuntien lisäksi metsänhoitoyhdistykselle. Omarahoitteisia ja aiemmin rahoitettuja hankkeita kyllä tehdään, mutta jos rahoitustilanne jatkuu samana, joudutaan jatkossa miettimään, onko hankkeita enää järkevä markkinoida.
Suunnitellut, mutta vaille rahoituspäätöstä jääneet hankkeet myös rasittavat metsänhoitoyhdistyksen taloutta, jos se joutuu toimimaan rahoituspuskurina ennen rahoituspäätöksen saamista.
Jotta metsätiet saadaan normien mukaiseksi, tiekunnat eivät lähde niiden perusparantamiseen ilman valtion tukea. Laaksosen kokemuksen mukaan kynnysrajana on vähintään 50 prosentin tuki.
Vaikka rahoitustilanne onkin nyt hankala, hän silti suosittelee hakemaan tukia, jos siihen on edellytyksiä. Jos ei mitään hae, ei mitään saakaan.
Painetta metsäteiden korjausvelan kuromiseksi lisää niiden heikko kunto metsänhoitoyhdistyksen toimialueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla.
Metsäkeskuksen selvityksen mukaan liki puolet näiden alueiden metsäteistä on kuntoluokassa huono, joskin teiden kunto vaihtelee laidasta laitaan.
”Tienhoitoa ei pelasteta tuilla tai perusparannuksilla vaan pitkäaikaisella ja säännöllisellä kunnossapidolla, joka on sitä kaikkein halvinta tienpitoa.”
Laaksonen huomauttaakin, että kaikki lähtee tiekunnasta ja siihen se myös päättyy.
”Jos tiekunta uinuu, kunto rapistuu. Näille tiekunnille meillä on tarjolla palvelu toiminnan uudelleen aktivoimiseksi, mikä on edellytys esimerkiksi avustusten hakemiseksi.”
”Tienhoitoa ei kuitenkaan pelasteta tuilla tai perusparannuksilla vaan pitkäaikaisella ja säännöllisellä kunnossapidolla, joka on sitä kaikkein halvinta tienpitoa”, hän korostaa.
Tapauskohtaisesti metsätien heikko kunto voi rajoittaa tai ainakin siirtää hakkuita. Jos esimerkiksi kesäkorjuukelpoinen metsätie on heikkokuntoinen, menee kohde talvileimikoksi.
”Halvinta tienpitoa on huolehtia koko ajan tien kunnosta eli kulutuskerroksen riittävyydestä, lanauksesta, kuivatuksesta ja niitosta.”
Tieisännöitsijä Anu Perttunen Hämeenlinnan Tuuloksesta korostaa myös kunnossapitoa.
”Halvinta tienpitoa on huolehtia koko ajan tien kunnosta eli kulutuskerroksen riittävyydestä, lanauksesta, kuivatuksesta ja niitosta. Tien jättäminen sikseen rakentamisen jälkeen ja 20 vuoden kuluttua perusparannuksen hakeminen tulee huomattavasti kalliimmaksi”, hän tietää kokemuksesta.
Perttunen on toiminut tieisännöitsijänä vuodesta 2004 lähtien, ja on useassa kymmenessä tiekunnassa toimitsijamiehenä tai niiden hallinnollisena tukena Kanta-Hämeen alueella.
Työt kannattaa jaksottaa eri vuosille pätkä kerrallaan eli hoitaa liikennöityä alkupäätä useammin ja sivuhaaroja harvemmin. Näin tie pystytään pitämään kunnossa kohtuullisilla yksikkökustannuksilla, Perttunen neuvoo.
”Hankkeiden on kuitenkin oltava sellaisia, että niistä saadaan urakoitsijalle kannattavia logistisia kokonaisuuksia”, hän korostaa.
Rahoitusvajeet ovat näkyneet myös Perttusen hoitamissa hankkeissa, sillä ainakin yksi kielteinen päätös on tullut. Elinvoimakeskukselta haettu valtionavustus siltahankkeelle odotti myönteistä päätöstä kolme vuotta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
