Kehysriihi: Metka-tuen jäädytys ja 30 miljoonan euron leikkaus perustienpitoon
Orpon hallituksen kehysriihi heikentää edellytyksiä tiestön kunnossapidolle.Tilaajalle
Kehysriihen päätökset lupaavat vaatimatonta kehitystä metsäteiden parantamiselle. Kuva: Taina RenkolaKehysriihestä ei saatu lisäystä metsänhoidon Metka-rahoihin. Niiden loppuminen vaikuttaa muun muassa metsäteiden kunnostushankkeisiin.
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan hallitus ei tiedostanut metsätalouden rahoituksen tilannetta ja merkitystä.
”Ilman lisäpäätöksiä esimerkiksi jo valmistellut metsätiehankkeet raukeavat. Tästä luultavasti seuraa myös se, että teiden kunnostuspalveluita tarjoavat toimijat ajavat liiketoiminnan alas poliittisen riskin takia”, Mäki-Hakola huomauttaa.
Jos tieverkko sitten rapautuu, ei hänen mukaansa kulje puu tai mikään muukaan.
”Vaikutus voi olla valtava. Päätös tai päättämättä jättäminen on sinänsäkin hämmentävä, kun metka-raha tulisi verotuksen ja kerrannaisvaikutusten takia takaisin valtiolle.”
Hän sanoo ongelman syntyneen käytännössä silloin, kun hallituskauden alussa määrärahoja vedettiin reippaasti alas.
”Samaan aikaan asetettiin metsänhoidolle isompia tavoitteita. Eli hallitus ei nyt ollut tilanteen tasalla, vaikka heille on kyllä tietoa toimitettu.”
Metsätalouden tukea metsätien perusparannukseen haettiin noin 25 miljoonan euron edestä viime vuonna. Tukihakemuksia siirtyi kuluvalle vuodelle käsiteltäväksi arviolta jopa 19 miljoonan euron edestä.
Määrärahoja hyväksyttyjen metsätiehakemusten toteutuksien maksamiseen esitetään käytettäväksi 8,5 miljoonaa euroa tälle vuodelle.
Metsätien perusparannuksen tuki laski vuodenvaihteessa 70 prosentista 50 prosenttiin ja siltojen tuki laski 85 prosentista 65 prosenttiin. Muutos kannusti tiekuntia hakemaan tukea ennätyksellisen paljon viime vuonna.
Aiempina vuosina keskimääräinen vuosittainen metsätietuen tarve on ollut reilu 3 miljoonaa euroa. Nyt pelkästään joulukuussa 2025 tukea haettiin yli 12 miljoonan euron edestä.
Väylien tarpeellisia korjauksia joudutaan leikkaamaan myös vilkkaimmalla verkolla, jos perusväylänpidon rahoitusta edelleen vähennetään.
Perusväylänpito joutuu leikkauksien kohteeksi lähivuosina. Vuonna 2027 säästö on 30 miljoonaa euroa ja 2028 leikkaus on 38,5 miljoonaa euroa.
Väyläviraston mukaan väylien tarpeellisia korjauksia joudutaan leikkaamaan myös vilkkaimmalla verkolla, jos perusväylänpidon rahoitusta edelleen vähennetään.
Lisäksi päivittäiseen liikennöitävyyteen vaikuttavasta hoidosta olisi myös pakko tinkiä.
Perusväylänpidon tulevaisuudennäkymiä varjostavat lisääntyvät tarpeet ja epävarmuus rahoitustasosta. Näkymiin vaikuttavat toimintaympäristön muutosten lisäksi erityisesti, toteutuuko Liikenne 12 -suunnitelman mukainen perusväylänpidon rahoitustason nousu vuodesta 2030 eteenpäin.
Kehysriihen rahoitettavat kohteet
• Loviisan meriväylän syventäminen
• KT 51 Kelan risteys
• VT 9 liittymäjärjestelyn Suonenjoen keskustan kohdalla
• Vaasan satamaväylän syventäminen
• Vaasan satamaradan sähköistys
• VT 8 Ytterjeppon eritasoristeys
• VT 8 leventäminen välillä Bäckliden-Brännbacken • Satamatien liittymä ja Tähtelän liittymän lisärahoitus, Inkoo
• Vuohimäen eritasoliittymä, Kirkkonummi
• Karjalan rata (Luumäki-Joutseno-kaksoisraiteen jatko (Lappeenranta-Lauritsala) sekä ImatraJoensuu välille Poiksillan kohtaamisraide)
• Karjalan radan pohjoinen jatke, Joensuu-Nurmes (toimivuuden parantamisen ja välityskyvyn toimenpiteitä, sisältäen Joensuu-Uimaharju sähköistyssuunnittelua), Vuokatti-Kontiomäki radan sähköistys
• VT 2 Porin kohta
• Lepplax eritasoliittymä
• Tolosenmäen risteys
• VT 9 Ylämylly (valtuus)
• MT 749 parantaminen välillä MT 7494 (Furuholmsvägen) - Risöhällvägen, Luoto
• VT 23 parantaminen välillä Rantala-Lajunlahti, Heinävesi
• MT 506 parantaminen Karjalankadun liittymässä, Juuka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
