
Suomen biotalousstrategian mukaan metsäsektorin tavoitteena on kaksinkertaistaa alan arvonlisä vuoteen 2035 mennessä. Metsillä on siten keskeinen rooli Suomen vihreässä siirtymässä.
Luonnonvarakeskuksen tiistaina järjestämässä seminaarissa pohditaan, miten seuraava menestysaskel otetaan.
Luken on tuottanut kaksi skenaariota, joissa Suomen biotalousstrategiassa asetettu 50 miljardin euron arvonlisätavoite voitaisiin saavuttaa metsäsektorin osalta vuoteen 2035 mennessä. Tarkastelun perusskenaariossa puun käytön oletetaan säilyvän vuoden 2019 tasolla. Toisessa skenaariossa puun käyttö alenee 20 prosenttia.
Luken perusskenaariossa puunkäyttö pysyisi ennallaan. Siinä arvonlisätavoite saavutettiin, kun kuiduttavan teollisuuden arvonlisän oletettiin kolminkertaistuvan tuottamalla sellusta ja sen sivutuotteena muodostuvasta ligniinistä nykytuotteiden rinnalla korkean arvonlisän pakkausmateriaaleja, tekstiilikuituja ja betoniteollisuuden lisäainetta. Tavoitteen saavuttamiseksi oletettiin, että 70 prosenttia nykyisellään vientiin menevästä sellusta jalostettiin Suomessa, kertoo Luke.
Alemman puunkäytön skenaariossa arvonlisätavoite saavutettiin, kun oletettiin että kaikki nykyisellään vientiin menevä sellu jalostettaisiin Suomessa tekstiilikuiduksi ja korkean arvonlisän pakkausmateriaaleiksi. Lisäksi tarve korkean lisäarvon tuotteiden tuotannon nostamiselle muissa tuoteryhmissä kasvoi entisestään perusskenaarioon nähden.
“Suomi tarvitsee elinvoimaista metsäsektoria ja arvokas raaka-aine pitää jalostaa Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tarvitaan suuria rakenteellisia muutoksia metsäteollisuuden arvoketjuissa ja yhteistä näkemystä tulevaisuuden metsäsektorista”, toteaa Luken pääjohtaja Johanna Buchert tiedotteessa.
Luke toteaa, että uusien puupohjaisten tuotteiden läpimurto ei ole enää kaukana ja iso kysymys on kuinka yritykset saadaan investoimaan juuri Suomeen.
Luken mukaan erityisesti sellun tai sen sivuvirtojen jatkojalostamisella on ratkaiseva rooli arvonlisän kasvattamisessa. Esimerkiksi tekstiilikuidun osalta suurin potentiaali olisi olemassa siirryttäessä arvoketjussa pidemmälle eli tekstiilimateriaaleihin ja kuluttajatuotteisiin asti.
” Tarvitaan panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä pilotointia ja lupaavien teknologioiden lähes tuotannollisen mittakaavan koelaitoksia Suomeen”, toteaa Luken biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.
Arvonlisän merkittävä kasvattamiseen vaatisi kuitenkin huomattavia, jopa kymmenien miljardien investointeja. Siirtyminen arvoketjussa eteenpäin vaatisi panostusta myös muun muassa osaamisen kasvattamiseen, kokeellisiin ympäristöihin ja tuotannon skaalaamiseen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
