Suojelu- ja hiilinieluasiat johtanevat puun saatavuuden vähenemiseen Suomessa, Luonnonvarakeskuksen johtaja Jani Lehto arvioi. Kuva: Petteri Kivimäki
Luonnonvarakeskuksen johtaja toivoo Suomeen aktiivista teollisuuspolitiikkaa: ”Metsäsektori voisi tulevaisuudessa kukoistaa, mutta kaikkien olosuhteiden on oltava kunnossa”
Luonnonvarakeskuksen raportissa hahmotellaan, että puutuoteteollisuudessa syntyvän arvonlisän olisi Suomessa mahdollista kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Kuiduttavassa teollisuudessa vielä paljon tätä suurempi kasvu olisi mahdollista saavuttaa.TilaajalleJyväskylä
Luonnonvarakeskuksen johtaja Jani Lehto nostaisi tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuuden välittömästi vuositasolla neljään prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta. Kuva: Petteri KivimäkiLuonnonvarakeskuksen biotalous ja ympäristö -osaston johtaja Jani Lehto toivoo Suomeen voimakkaan teollisuuspolitiikan aikakautta.
Lehdon mukaan kotimainen metsäsektori voisi tulevaisuudessa olla huomattavasti nykyistä merkittävämpi teollisuudenala. Edellytys sille on, että kaikki olosuhteet ovat kunnossa.
”Suomelle on miljardien eurojen kansantaloudellinen kysymys, miten maamme biotalousstrategia käytännössä toimeenpannaan. Täällä on pitkä historia metsäsektorin arvonlisän kehittämisessä, mutta paljon työtä on edessä”, Lehto toteaa.
Suomen biotalousstrategian tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita.
Lehto esitteli eilen maanantaina Jyväskylässä järjestetyssä Puhutaan metsästä -tilaisuudessa Luonnonvarakeskuksen laatimaa tutkimusraporttia, jossa hahmotellaan askelmerkkejä biotalouden kasvustrategiaan.
”Biotalouden arvonlisä oli Suomessa 26 miljardia euroa vuonna 2019. Pyrkimys on, että vuonna 2035 arvonlisä olisi 50 miljardia euroa, ja metsäsektori voisi kattaa siitä 17 miljardia”, Lehto esittelee.
Metsäsektorin lasketaan raportissa koostuvan kuiduttavasta teollisuudesta, puutuoteteollisuudesta sekä metsätaloudesta ja puunkorjuusta.
”Metsätalouden ja puunkorjuun osuutta on vaikeaa enää nostaa nykytasosta. Todennäköisempää on, että se tulee jonkin verran laskemaan, sillä suojelu- ja hiilinieluasiat johtavat puun saatavuuden vähenemiseen”, Lehto arvioi.
”Jos ja kun puun saatavuus vähenee, se lisää entisestään painetta korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistamiseen.”
Raportissa hahmotellaan, että puutuoteteollisuudessa syntyvän arvonlisän olisi mahdollista kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.
”Erityisen suurta kasvun pitäisi kuitenkin olla kuiduttavassa teollisuudessa, siis sellussa ja ligniinissä. Erityisesti sellun jatkojalostamisella on valtaisan iso rooli yhtälössä”, Lehto visioi.
”Suomen biotalousstrategian tavoite arvonlisän nousulle 2035 mennessä on erittäin haastava. Se vaatisi toteutuakseen suuria rakenteellisia muutoksia tuotannossa.”
Keskustelunavaus metsäsektorin arvonlisän tuplaamiseen – TOIVO-skenaario -tutkimusraportti julkistetaan virallisesti helmikuun 7. päivänä.
Jani Lehto korostaa, että laskelma on teoreettinen ja täysin talouskeskeinen.
”Reaalimaailmassa hiilinielu- ja biodiversiteettiasiat tietenkin vaikuttavat suuresti siihen, miten metsäteollisuus Suomessa kehittyy.”
Lehto luonnehtii Luonnonvarakeskuksen raportissa esiteltyjä askelmerkkejä kunnianhimoisiksi, mutta samalla realistisiksi.
”Lähellekään näitä tavoitteita ei kuitenkaan päästä, jos olosuhteet eivät ole kunnossa. Pidän selvänä, että jossain päin maailmaa teolliset investoinnit uusiin metsäpohjaisiin biotuotteisiin tapahtuvat. Kysymys kuuluu, miten ne saataisiin tapahtumaan juuri Suomessa”, Luonnonvarakeskuksen johtaja pohtii.
Hän peräänkuuluttaa Suomeen aktiivista teollisuuspolitiikkaa.
”Meidän pitäisi kysyä itseltämme, olemmeko tällä hetkellä sellainen paikka, että Suomeen halutaan investoida. Mielestäni hyvin paljon pitäisi tehdä, että näyttäytyisimme nykyistä houkuttelevampana”, Lehto sanoo.
Lehto nostaisi tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuuden välittömästi neljään prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta.
”Takaamalla riittävät resurssit tutkimukselle ja kehitykselle voimme parantaa ennustetta siihen, että Suomeen aletaan myös tehdä uusia merkittäviä investointeja. Metsäsektorilla ja sen arvoketjuissa koulutusta täytyy kehittää ja työvoiman saatavuutta parantaa.”
Lisäksi raaka-aineen ja energian saantiin, logistiikkaan sekä digitaalisiin ratkaisuihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Eduskuntavaalien lähestyessä eri puolueet esittelevät leikkauslistojaan. Lehdon mielestä keskustelu on osittain väärillä urilla.
”Päättäjiltä pitäisi mielestäni pikemminkin kysyä, mistä ja miten saadaan syntymään uusia innovaatioita, tuotteita ja työpaikkoja – uutta kasvua.”
”Metsäteollisuus on Suomen merkittävin vientisektori, joten sen merkitys tässä on ratkaisevan suuri. Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitäminen tarvitsee Suomessa jatkossakin elinvoimaista metsäsektoria, joka tuottaa entistä korkeampaa arvonlisää.”
Tapio Oy:n metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti esitteli Jyväskylän Puhutaan metsästä -tilaisuudessa käytännöllisiä tapoja ilmastokestävään metsänhoitoon.Tapio Oy:n metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti kehottaa metsänomistajia miettimään ilmastonmuutoksen hillintää sekä siihen sopeutumista omina osa-alueinaan.
”Sopeutuminen muuttuviin ilmasto-oloihin ja riskeihin on välttämätöntä. Metsien terveydestä ja elinvoimaisuudesta huolehtimisen tulisi olla jokaisen metsänomistajan ensisijainen metsänhoidollinen tavoite.”
Käytännön metsänhoitotyössä Kuutti suosittelee neljää konkreettista metsätekoa.
”Ensinnäkin kannattaa ennakoida ja varautua. Kasvatettavat puulajit voi valita ajantasaisen metsävaratiedon avulla. Puuston terveyttä kannattaa seurata ja varaudu tuhoihin etukäteen.”
Toiseksi Kuutti kehottaa suosimaan sekapuustoisuutta ja kolmanneksi varmistamaan taimien hyvä kasvu.
”Kasvata kuusia yhdessä koivun ja männyn kanssa. Taimikon varhaishoidosta kannattaa huolehtia suositusten mukaisesti.”
Neljäs metsäteko on monipuolisuus.
”Suosi monipuolisuutta niin kasvatustavoissa, metsän rakenteessa kuin puulajeissa. Tämä hajauttaa riskejä.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
