Suuri osa lainsäädännöstämme tulee EU:n kautta – älä tuhlaa ääntäsi!

”Tutkijat tarkastelevat tietoa ilmasto- tai biodiversiteettisilmälasit päässä. Poliitikkojen tehtävänä on laajentaa näkökulmaa yhteiskunnan laajemmat intressit mielessä”, kirjoitti Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi palannut Petteri Taalas taannoin kolumnissaan.

Taalas totesi, että liian kireäksi koettu maa- ja metsätalouteen kohdistuva ilmastopolitiikka on johtanut kapinaliikkeisiin ja ilmastoteeman polarisoitumiseen eikä se ole ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta myönteistä.

Tämä on paljon sanottu mieheltä, joka mitä suuremmassa määrin edustaa tutkimusmaailmaa ja juuri ilmastotutkijoita. Saman ajatuskuvion voi kuitenkin levittää moneen muuhun asiaan.

Hyvänä esimerkkinä on suurpetojen suojelu. Viime aikoina suurpetojen suojelupolitiikka on perustunut siihen, että tutkimusmaailman tuottama tieto on katsottu kaikkea muuta tärkeämmäksi.

Tämä on johtanut epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen, johon on vastattu lähinnä vaatimuksilla lisätä erävalvontaa.

Suojeluinnon keskellä poliitikkojen tulisi pitää tässäkin asiassa mielessä yhteiskunnan laajemmat intressit eli esimerkiksi ne, jotka elävät suurpetojen rinnalla.

Tutkijat katsovat asiaa ymmärrettävästi vain ja ainoastaan oman tutkimuskohteensa näkökulmasta. Tilanne ei tule helpottumaan jatkossa, kun suurpetokonfliktit lisääntyvät kantojen kasvaessa.

En jaksa uskoa, että kukaan varsinaisesti toivoo ilmaston lämpenevän liiaksi tai susien tai karhujen kuolevan sukupuuttoon. Liian kireäksi koettu politiikka on kuitenkin jo johtanut polarisoitumiseen, jossa tunteet käyvät kuumina puolin ja toisin.

Poliitikkojen tehtävä on kuunnella tutkijoiden parasta tietämystä suurpetoasioissa mutta samalla etsiä viisaita ratkaisuja. Ilman niitä ajaudumme tilanteeseen, josta ei hyödy kukaan, kaikkein vähiten suurpedot itse.

Siksipä on tärkeätä vaikuttaa tulevissa europarlamenttivaaleissa, sillä pelissä on tärkeitä asioita. EU:n väsäämät direktiivit ovat ne raamit, joiden puitteissa voimme omaa lainsäädäntöämme täällä viilata.

Jos et äänestä, luovutat vaikutusvallan niille, joka äänestävät ehkä toisin kuin sinä.

Suurpetojen lisäksi EU:ssa päätetään muun muassa valkoposkihanhien ja merimetsojen suojelulinjauksista. Myös lyijyammusten täyskielto uhkaa eurooppalaista metsästystä, urheiluammuntaa ja vapaaehtoista maanpuolustusta.

Rajoitusesitys annetaan jäsenmaiden Reach-komitean käsiteltäväksi mahdollisesti jo ensi syksynä ja sieltä esitys pullahtaa EU:n parlamentille.

Europarlamentilla on valtava vaikutus arkeemme – siksi ei ole yhdentekevää, kuka asioitamme siellä ajaa. Älä tuhlaa ääntäsi!

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja