Puun tuontimäärä romahti ja metsäteollisuuden viennin arvo kutistui – puuta tuotiin jopa Afrikasta

Metsäteollisuuden ulkomaankauppaan vaikuttivat viime vuonna etenkin Ukrainan sota ja sen talousvaikutukset. Puun tuonti romahti 5,5 miljoonaan kuutiometriin ollen yli puolet pienempi kuin edellisvuonna. Metsäteollisuuden vienti Suomesta maailmalle väheni reaalisesti 8 prosenttia 14,6 miljardiin euroon.

”Venäjän osuus on ennen sotaa ollut noin kolme neljäsosaa puun tuontimäärästä, mutta vuonna 2022 se jäi 27 prosenttiin. Viron ja Latvian osuudet nousivat reiluun viidesosaan, ja Ruotsista tuli 18 prosenttia puusta. Myös Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta tuotiin puueriä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Eeva Vaahtera tiedotteessa.

Puun ulkomaankauppa vuosina 2021 ja 2022 (tuhatta kuutiometriä).  Kuva: Luke

Vuonna 2022 tuodusta puusta 56 prosenttia oli kuitupuuta, 28 prosenttia haketta ja 2 prosenttia tukkipuuta. Loppu koostui esimerkiksi pelleteistä ja polttopuusta.

Puun tuontihinnat lähtivät nousuun, ja kuitupuusta maksettiin rajalla puulajista riippuen keskimäärin 64–71 euroa kuutiometriltä eli reaalisesti 19–62 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koivukuitupuu kallistui eniten.

Raakapuun vienti kasvoi 45 prosenttia edellisvuodesta reiluun kahteen miljoonaan kuutiometriin vuonna 2022. Ruotsiin meni lähes kolme neljäsosaa puusta, Viroon 7 prosenttia ja Puolaan 5 prosenttia.

Puun viennin arvo kasvoi vuositasolla reaalisesti 23 prosenttia 154 miljoonaan euroon. Eniten vietiin mäntytukkia sekä koivu- ja mäntykuitupuuta. Mäntytukin ja -kuitupuun vientihinnat kuitenkin laskivat reaalisesti edellisestä vuodesta.

Mäntytukin keskimääräinen vientihinta oli 70 euroa kuutiometriltä (–7 % edellisestä vuodesta) ja mäntykuitupuun 85 euroa (–22 %). Koivukuitupuun vientihinta sen sijaan nousi 60 euroon kuutiometriltä (+3 %).

Suomen koko tavaraviennin arvosta metsäteollisuuden osuus oli 18 prosenttia.

Metsäteollisuustuotteiden vienti päätyi 14,6 miljardiin euroon vuonna 2022. Se oli reaalisesti 8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Viennin tärkein tuoteryhmä olivat kartongit, joista kertyi 27 prosenttia metsäteollisuuden vientituloista. Paperi ja massa kattoivat kumpikin noin viidenneksen, ja sahatavaran osuus oli 18 prosenttia.

Puutuoteteollisuuden vientitulot olivat 4,1 miljardia euroa, reaalisesti 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sahatavaraa vietiin 8,5 miljoonaa kuutiometriä maailmalle. Vaikka määrä oli vain hieman edellisvuotta pienempi, sahatavaraviennin reaaliarvo laski 17 prosenttia 2,6 miljardiin euroon. Vanerin vientimäärä pieneni 6 prosenttia 0,9 miljoonaan kuutiometriin, mutta vientiarvo nousi pari prosenttia.

Massa- ja paperiteollisuuden vientitulot laskivat reaalisesti 6 prosenttia 10,5 miljardiin euroon. Toisena olivat kartonkiteollisuuden monikerroksiset päällystetyt pahvit ja kartongit, joita vietiin 2,3 miljardilla eurolla.

Paperin vientimäärät jatkoivat laskuaan, mutta kasvanut kysyntä nosti vientihintoja.

Metsäteollisuuden vientituloista 60 prosenttia tuli Euroopasta ja 21 prosenttia Aasiasta. Merkittävimpiä kauppakumppaneita olivat Saksa (12 % vientituloista), Kiina (9 %) ja Yhdysvallat (8 %).

Metsäteollisuustuotteita tuotiin Suomeen 1,8 miljardilla eurolla. Tärkeimmät tuontimaat olivat Ruotsi (19 % tuontiarvosta), Viro (15 %) ja Saksa (10 %). Ruotsista tuotiin Suomeen muun muassa kartonki- ja massateollisuuden tuotteita. Virosta tuli eniten puutuoteteollisuuden tuotteita, kuten huonekaluja. Saksasta tuotiin paperi- ja kartonkijalosteita sekä kartonkia.

Metsäteollisuuden vienti ja tärkeimmät vientimaat 2022 (miljoonaa euroa).  Kuva: Luke