MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkosella on pitkä kokemus metsäalalta saamelaisten kotiseutualueella. Kuva: Juha Tanhua
”Tasapainoilua alkuperäiskansojen oikeuksien ja yksityisen omaisuuden suojan välillä”, niin sanottu ysipykälä pohdituttaa MTK:ta saamelaiskäräjälain uudistuksessa
Saamelaiskäräjälain yhdeksänteen pykälään on kirjattu pyrkimys saavuttaa yksimielisyys tai saada saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa.Tilaajalle
Saamelaiskäräjät kokoontuu yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kuva: Juha TanhuaJulkinen keskustelu saamelaiskäräjälain uudistamisesta on pyörinyt pitkälti sen ympärillä, kuka hyväksytään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Lakiesityksessä on kuitenkin muitakin mielipiteitä jakavia kohtia.
Hallitus on esittänyt lain yhdeksättä pykälää muutettavaksi siten, että viranomaisia koskeva neuvotteluvelvoite laajenee myös muita julkisia hallintotehtäviä hoitavia koskevaksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi.
Maa- ja metsätalousministeriön tieto- ja tutkimustoimialan ylijohtajan Pentti Lähteenojan mukaan se tarkoittaa, että muun muassa metsäkeskus ja riistakeskus tulisivat mukaan velvoitteen piiriin.
”Heti menee ajatus siihen suuntaan, että kyllä tämä myös yksityismetsätalouteen ulottuu”, hän kommentoi MT:lle.
”Jos tätä kirjaimellisesti noudatetaan, aika raskaita menettelyjä voi tulla.” Pentti Lähteenoja
Käytännössä uudistus voisi Lähteenojan mukaan tarkoittaa, että kun yksityinen maanomistaja tekee metsänkäyttöilmoituksen, metsäkeskuksen pitäisi neuvotella asiasta saamelaisten kanssa ja arvioida, onko esimerkiksi hakkuusta haittaa saamelaiskulttuurille.
”Jos tätä kirjaimellisesti noudatetaan, aika raskaita menettelyjä voi tulla.”
Metsähallituksella on jo nyt useita lakiin kirjattuja velvoitteita neuvotteluista saamelaisten kanssa.
”Nyt on tulossa joukko uusia”, Lähteenoja sanoo.
Lakiesitykseen on kirjattu pyrkimys saavuttaa neuvotteluissa yksimielisyys tai saada saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa.
”Sanamuoto lähentelee veto-oikeutta – ei täysin, mutta puoleen matkaan.”
Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite koskisi saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvan toiminnan lisäksi sen ulkopuolisia alueita, jos vaikutukset ulottuvat kotiseutualueelle.
Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Suomen valtion alueella Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.
Velvoitteen piiriin tulevien asioiden lista on myös kasvanut. Nykylaissa puhutaan yhdyskuntasuunnittelusta, mutta lakiesityksessä termi on laajentunut alueiden käytöksi.
Lisäksi lista pitää sisällään muun muassa suojelualueiden hoidon ja käytön, kaivosmineraalien etsinnän ja hyödyntämisen sekä luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta käsittelevät toimet.
”Ilmastonmuutosta käsittelevät toimet on tullut uutena asiana lakiesitykseen. Yhdessä alueiden käyttöä koskevan neuvotteluvelvoitteen kanssa se herättää metsänomistajille monia kysymyksiä”, MTK:n Lapin alueen kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen muotoilee.
Heikkosen mukaan lakiesityksessä ei suoraan viitata metsätalouteen, mutta välillisesti sillä voi olla vaikutuksia.
Saamelainen kulttuuri on vahvasti sidoksissa luontoon, minkä vuoksi toimenpiteet, jotka vaarantavat luonnon monimuotoisuutta tai ympäristöä saattavat myös vaarantaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista. Myös kieli ehtyy, jos elinkeinon harjoittaminen päättyy tai vaikeutuu.
Esimerkiksi laajat metsänhakkuut saamelaisten poronhoidon kannalta tärkeillä alueilla saattavat aiheuttaa huomattavaa haittaa, esitystekstissä todetaan.
”On tärkeää, että yksityisiä maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti niin saamelaisten kotiseutualueella kuin muualla Suomessa.” Annakaisa Heikkonen
”On hyvä muistaa, että saamelaisten kotiseutualueesta 90 prosenttia muodostuu valtion maista. Noin kymmenen prosenttia alueesta on yksityismaita, joista noin puolet on metsätalouden piirissä”, Heikkonen toteaa.
Hänestä on tärkeää, että yksityisiä maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti niin saamelaisten kotiseutualueella kuin muualla Suomessa.
”Pitäisi löytyä tasapaino, miten turvataan alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen ja samalla perustuslaillinen yksityisen omaisuuden suoja”, Heikkonen painottaa.
Saamelaiskäräjälaki
Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin Suomessa.
Saamelaiskäräjälain uudistamista on valmisteltu noin kymmenen vuotta.
Uudistuksen tavoite on suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.
Laista esitään poistettavaksi niin sanottu lappalaiskriteeri, joka perustuu vanhoihin maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin. Vaalikelpoisuus saamelaiskäräjillä määritettäisiin kielikriteerin perusteella.
Lakiesitys lähti eduskuntaan riitaisena 17.11. Lain muuttamista koskeva lähetekeskustelu saatiin päätökseen keskiviikkona 23.11.
Eduskunta päätti perjantaina 25.11., että maa- ja metsätalousvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä työ- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunnot perustuslakivaliokunnalle.
Perustuslakivaliokunnan pitäisi saada mietintönsä valmiiksi helmikuussa, jotta eduskunta pääsee äänestämään laista ennen vaalitaukoa.
Saamelaiset ovat Euroopan union alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
