Mitä tarkoittavat pounu ja ruoppakulju? Metsäalan sanastotyö jatkaa kasvupaikoille
Uusi metsäalan sanasto pureutuu kasvupaikkojen monipuoliseen terminologiaan ja selittää 425 keskeistä käsitettä.
Termit ovat sanastossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Kuva: Kari LindholmOletko aina halunnut tietää, minkälainen kasvupaikka on rääseikkökangasräme?
Metsäalan sanastotyö -hanke on julkaissut viidennen sanaston. Kasvupaikat-sanasto sisältää metsän kasvillisuutta, metsätyyppejä, suotyyppejä sekä turvekangastyyppejä kuvaavat keskeiset käsitteet ja määritelmät.
Termit ovat sanastossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Sanaston ovat laatineet yhteistyössä Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat.
”Yhteistyö eri alojen ihmisten välillä helpottuu, kun tiedetään, että puhutaan täsmälleen samasta asiasta. Metsätyypeissä ja etenkin suotyypeissä on sellaista erikoissanastoa, joka ei ole itse itseään selittävää”, kertoo tutkija Tiina Tonteri Luonnonvarakeskuksesta.
Sanastoa selaamalla selviää, että pounu on kasvukauden aikaisen roudan synnyttämä mätäs soilla. Ruoppakulju tarkoittaa kasvipeitteetöntä turvepintaista kuljua.
Kulju puolestaan on ”suon geomorfologinen muodostuma, joka on välipintaa märempi ja jonka ombrotrofinen kasvipeitteisyys vaihtelee”. Kuljuja esiintyy keidassoilla ja märkinä painanteina ne vastaavat aapasoiden rimpiä.
Rääseikkökangasräme taas on kangasräme, jolla kasvaa kitukasvuista kuusta ja pallosaraa ja jonka pohjakerroksen valtalaji on ruskorahkasammal.
Metsäalan sanastotyön seuraava osa käsittelee puunkorjuun keskeisiä käsitteitä. Sanasto laaditaan yhteistyössä Metsätehon asiantuntijoiden kanssa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
