Metsäsanastojen laadinta eteni vetisille maille − metsätalouden ja kasvitieteen käsitteet yhdistettiin vihdoin

Metsäalan sanastotyön viides sanasto on valmistunut kommentoitavaksi. Sanaston tuorein osa sisältää 279 soiden ja turvekankaiden kasvupaikkaluokitukseen liittyvää termiä ja määritelmää.

Sanaston luonti suo- ja turvekankaista ei ollut aivan yksinkertaista. Vaikeuskerrointa lisäsi, että niistä voi käyttää sekä metsätaloudellista että kasvitieteellistä luokitusta.

”Kaksi erillistä luokitustapaa on synnyttänyt samoista kasvillisuusryhmistä eri termeillä kuvattuja suotyyppikäsitteitä. Nämä aiheuttavat harmaita hiuksia myös ammattilaisten piirissä”, kertoo vieraileva asiantuntija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta.

Uuteen käsitteistöön on yhdistetty metsäammattilaisten käyttämä suotyyppijärjestelmä sekä ympäristöalan kasvitieteellinen suotyyppiluokitus.

Ammattisanastosta on hyötyä myös metsäalan monikielisessä viestinnässä sekä metsäalan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Sitä varten luonnokseen on sisällytetty ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet.

Koska eri maiden suo- ja turvekankaiden luokitusjärjestelmissä on eroavuuksia, suomalaisille suotyypeille voi olla vaikea löytää täydellisiä vastaavuuksia. Tämän vuoksi suomenkielisille termeille laadittiin ehdotukset keinotekoisista käännösvastineista.

Suo- ja turvekangastyypit -sanaston laatiminen alkoi viime vuonna. Sanastoluonnoksen laatimiseen osallistui asiantuntijoita Metsäkeskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta.

Sanastotyöt vetää Suomen Metsäkeskus. Siinä koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto. Sanastotyötä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Suo- ja turvekangastyypit -sanastoa voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa.

”Kommentteja ja ehdotuksia voi antaa joko koko sanaston tasolla, yksittäisen käsitekokonaisuuden tai yhden käsitteen termitietojen tasolla. Kaikki palaute on tervetullutta”, sanoo projektipäällikkö Kai Blauberg Metsäkeskuksesta.