”Kalaan ei saa koskea käsin, jos se aiotaan vapauttaa”, Matti Kemppainen ohjeistaa. Kuva: Kari Lindholm
Oulujärvi on vetouistelun Eldorado – Matti Kemppaisen kiikarissa on kuha, mutta saaliiksi päätyy hauki, katso video
Oulujärven kuhakanta teki järvestä tunnetun. Nyt yleisin saaliskala on hauki.Paltamo
”Uisteluveneen vauhti on neljä kilometriä tunnissa, silloin vaaput uivat hyvin”, kertoo Matti Kemppainen. Kuva: Kari LindholmNelitahtinen perämoottori surisee paltamolaisen Matti Kemppaisen veneen takatuhdossa Oulujärven Mieslahdella. Veneen kattoon on pultattu rosterinen teline, jossa sojottaa kahdeksan vapaa, ja lisäksi kaksi vapaa on sijoitettu veneen takaosaan.
”Jos kolmeenkin vapaan iskee kala yhtä aikaa, siinä tulee hoppu, ja sitten kädet käyvät kuin Remu Aaltosella”, vetouisteluvenettään ohjastava Kemppainen lohkaisee.
Mies on kyntänyt Kainuun meren aalloilla jo kolmisenkymmentä vuotta ja tuntee järven itäosat kuin omat taskunsa.
Kuhaa on ollut runsaasti, mutta viime vuosina kanta kutistunut. Kemppainen arvioi, että syynä kuhan alakuloon on istutusten lopettaminen. Kalastuskin on tehostunut. Nykyisillä vehkeillä kalat löytyvät pinnan alta, ja talviverkot ottavat osansa.
Kuhakantojen heikentymisen myötä Oulujärven ylivoimaisesti yleisin saaliskala on hauki, mutta toisinaan vieheeseen tärähtää iso ahven tai järvitaimen.
”Kyllähän kuha on aivan yliarvostettu kala, kun ottaa huomioon, että eihän se maistu oikeastaan juuri miltään. Mausteilla siihen saa makua, mutta hauki ja varsinkin ahven on huomattavasti maukkaampaa.”
Kemppaisen uisteluvauhti on tasainen neljä kilometriä tunnissa, mutta vaikka vauhtia on vähän, 10 tunnin aikana järveä haravoidaan 40 kilometrin matkalta.
Plaanarit levittävät veneen katolla olevien vapojen siimat kauas veneen sivuille, ja siimojen perässä uivat vaaput kroolaavat kolmessa metrissä.
Vetouistelussa vieheet levitetään veneen molemmille sivuille plaanarin avulla. Kuva: Kari Lindholm”Ennen muutaman kuhan saantiin riitti tunti tai pari ja kaksi tai kolme vapaa. Nyt ei ole takeita, tuleeko kuhaa, vaikka vapoja olisi 10.”
Potkurivirrasta pyytävä vapa notkahtaa saaliin merkiksi. Kemppainen pyörittää ruotsalaisen hyrräkelansa veiviä, ja vastaan haraava puolimetrinen hauki porskuttaa hinauksessa veneen reunalle.
”Näitähän täältä saisi yhden päivän aikana varmasti repullisen, mutta mitallisia kuhia yhden tai korkeintaan kaksi. Minulle riittää, että saan ruokakalat.”
Kuhan alamitta Oulujärvellä on 45 senttimetriä, jolloin se painaa suunnilleen kilon verran.
Järven selkä on hiljainen. Kemppainen toteaa, että vetouistelun suosio on vähentynyt. Laji vaatii melkoisesti välineistöä ja järvikelpoisen veneen moottoreineen, joten pikkurahalla hommaa ei pysty aloittamaan.
13 senttimetrin mittainen Karikko-vaappu on Kemppaisen salainen ase, johon iskee niin hauki kuin kuhakin. Kuva: Kari Lindholm”Kyllä siihen helposti kymppitonni kuluu. Vaikka kuhafile on kalatiskissä kallista, vetouistelijalle se tulee monin verroin kalliimmaksi. Mutta eihän se ole harrastus eikä mikään, mihin ei kulu kaikki rahat.”
”Mutta eihän se ole harrastus eikä mikään, mihin ei kulu kaikki rahat.” Matti Kemppainen
Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi, ja saaria siinä on peräti 667 kappaletta. Tuulen yltyessä olosuhteet ovat samantapaiset kuin merellä, sillä kovassa aallokossa avoveneellä liikkuvat joutuvat kuivattelemaan kamppeitaan.
Kemppainen totesi avomallisen veneensä epämukavaksi ja hankki siihen hardtop-katteen Etelä-Suomesta.
”Eräs kaveri oli tehnyt saman merkkisestä hyttiveneestään avoveneen ja leikannut katon pois, jolloin minä ostin sen ja niittasin sen tähän omaan paattiini.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
